Hae tästä blogista

torstai 22. toukokuuta 2014

Takana puhumisen taito

Anna-Leena Härkönen: Takana puhumisen taito
Kirjakauppaliitto 2014
Vuoden 2014 Kirjan ja ruusun päivä -kirja
S. 156

Aivan alkuun haluan esittää kiitokseni Maijalle (Kirjojen keskellä), joka mahdollisti tämän lukukokemuksen. En nimittän olisi itse millään päässyt kyseisille päiville kirjashoppaamaan, mutta onneksi Maija osti senkin edestä ja tarjoutui lähettämään extrakirjansa minulle. Kiitos siis vielä!

Olen lukenut muutamia Härkösen romaaneja, mutta en muistaakseni koskaan hänen kolumnejaan tai pakinoitaan. Nyt olen, sillä Takana puhumisen taito sisältää 151 herkullista kolumnia. Suurimpaan osaan voin jopa itse samastua (en tosin kaikkiin esim. niihin keski-ikäisjuttuihin, sillä olenhan itse ikinuori) ja jos en voinutkaan, silti nauratti.

Tekstiviestittelyyn liittyvää kirjoitusta lukiessani repesin nauruun. Mitä, kirjoittaako Härkönen minusta ja miehestäni, vaikka väittääkin kirjoittaneensa itsestään ja miehestään.

"Hei rakas, mitä kuuluu?" näpyttelen pahaa aavistamatta kännykän viestikenttään.
"Ihan hyvää", mies vastaa. "Jatkan vielä töitä. Mitäs sinne?"
Tulee ikävä tunne mahaan. Viestin sävy on liian asiallinen, jopa kylmä.
...
Ei vieläkään sanoja kulta, rakas, pieni, ei mitään sellaista, mistä tulisi mukava ja turvallinen olo. Jumalauta. Nyt on asiaa niin paljon, että näpyttely ei riitä. Täytyy saada puhua. Tarkemmin sanoen huutaa. Soitan miehelle.

Tarina jatkuu vielä puhelun verran, jota en tähän siteeraa. Lulekaa itse. Minä luin sen ääneen miehellenikin; piti lukea se hänelle kaksi kertaa ennen kuin meni jakeluun.

"Ongelma" ei ole toistaiseksi ajankohtainen, koska emme tekstaile. Parin viikon kuluttua saatamme tekstailla. Inhoan tekstaamista; se vie aikaa (minulla on vanha epä-älykäs simpukkapuhelin enkä muuta haluakaan) ja on muutenkin työlästä. Ehkä voisimme suosiolla soitella, jos on ihan pakollista asiaa. Koska ilmeisesti joutuisin kuitenkin soittamaan hänelle sen jälkeen, kun olen saanut kylmiä tekstiviestejä.

Takana puhumisen taito on runsas, mutta tiivis paketti sattumuksia, kohtauksia, väärinkäsityksiä, ajatuksia ja mielipiteitä, jotka Härkönen tarjoilee huumorinkukka tarjottimellaan. Hän ei säästele itseäänkään, vaan rennon hupsulla otteella antaa litsareita myös omalla naamalleen.

Tämä on hyvän mielen kirja, joka tuo esille myös aikamme ilmiöitä aina Naamakirjasta muihin someilmiöihin. Elämää on onneksi niidenkin ulkopuolella ja esimerkiksi karaokeen ja ravintolan valomerkkiin liittyvistä jutuista tuli lähes nostalginen olo.

Sanoisin, että nappivalinta kirjan ja ruusun päivän kirjaksi. Mainittakoon nyt kuitenkin, että tämä on ihka ensimmäinen koskaan lukemani kirjan ja ruusun päivän kirja.

Laitan yleensä mielelläni kirjoja kiertoon, mutta tämä kirja menee en anna! -osastolle. Takana puhumisen taito on ajaton ja tiedän palaavani sitä lehteilemään ja lukemaan sieltä täältä vielä myöhemminkin.

Ulkoasun suunnittelu: Eevaliina Rusanen

10 kommenttia:

  1. Arvelinkin sinun pitävän tästä, mutta tykkäsit vielä enemmän :)
    Aiheita on tosiaan ihanan monipuolisesti, joten aika varmasti jokainen löytää edes yhden itseään viihdyttävän kolumnin.
    Suosittelen lämpimästi Härkösen muitakin kolumnikokoelmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olin hieman epäileväinen, mutta uteliaisuus oli suuri! Ja onneksi sain kirjan, sillä tämä tosiaan ylitti odotukseni :)) Ehdottomasti aion etsiä käsiini Härkösen muitakin kolumnikokoelmia!

      Poista
  2. Minun pitäisi ehdottomasti tutustua uudestaan Härköseen. Mielestäni Häräntappoase on "oikeaa" Härköstä. Alkutuotannosta olen lukenut esim. Sotilaan tarinan. Jossain vaiheessa kuitenkin suutuin Härköselle, koska koin hänen kirjojensa maailman niin negatiivisena, samoin kirjoitustyylissä oli jotain mikä sieppasi. Jos muistan oikein, oli jotain iljettäviä yksityiskohtia, kuten hyönteisiä formaliinipurkissa. Olen lukenut vähän myös uutta, "väärää" Härköstä, joka on taas liian humoristista. Ongelmaa pukkaa! ;)

    Lyhyissä viesteissä väärinkäsitysten mahdollisuudet kasvavat. Tuskin kannattaa siirtyä ainakaan hymyiöihin. Eli ei näin: Vielä töissä ;) Toivottavasti viihdyt yksin kotona :D (jos itse saisin tuollaisen viestin, rupeasin kirkumaan ja hyppimään seinille)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tulee Härkösestä ensimmäisenä mieleeni Häräntappoase, jonka olen lukenut parikin kertaa ja katsonut kirjan pohjalta tehdyn tv-sarjan. Olen kyllä tykkäillyt muistakin lukemistani Härkösen kirjoista, vaikka ne eivät ehkä samalle tasolle yllä. Nämä kolumnit olivat kyllä hauskoja, voin suositella! Tai ehkä et tykkääkään niistä, mutta ainakin ovat lyhyitä :D

      Juu, hymiöt voivat olla vaarallisia, jopa tuhoisia. Etenkin mainitsemissasi esimerkeissä :DD Täytyy olla tarkkana sanojen, hymiöiden ja kaiken kanssa ;)

      Poista
  3. Luin Kyrön Miniän, joka oli joskus kirjan ja ruusun päivän myyntikikka.
    Olen lukenut lehdistä Härkösen kolumneja ja nauraa rätkättänyt niille. Harmitti, kun en päässyt kyseisinä päivinä kirjaostoksille (pitkät työpäivät ja armoton väsymystila niiden jälkeen). Olen lukenut kaikki Härkösen kirjat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, Miniä tosiaan oli joskus kirjan ja ruusun päivän kirja. Luonnollisesti en ole sitä lukenut enkä toistaiseksi muitakaan Kyrön kirjoja. Mielensäpahoittaja on kyllä ollut lukulistalla sen ilmestymisestä lähtien, mutta enpä ole toistaiseksi saanut sitä käsiini. Noh, ehkä tänä kesänä!

      Poista
  4. Kiitos kirjavinkistä, täytyypä lukea. (Itse asiassa kävin jo varaamassa kirjan kirjastosta.) Tykkään Härkösen suorasukaisesta tyylistä, vaikka en itse mikään maailman suorasukaisin ihminen olekaan.

    Muistan, kun Härkönen kertoi jossakin lehtihaastattelussa moottoripyöräilystään miehensä kanssa. Kun Härkönen oli laittanut päähänsä punaisen kypärän, mies oli meinannut tikahtua nauruun: Härkönen oli kuulemma näyttänyt ihan nuppineulalta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla, että tätä kirjaa saa kirjastosta. Sitä kun ei vissiin oikein voi ostaa enää, kun oli ns. kylkiäiskirja, joka ei tullut myyntiin. Minuun Härkösen tyyli kolahti - jopa ne jutut naurattivat, joihin ei itsellä ole samastumispintaa, ainakaan vielä. :)

      Nuppineula :D

      Poista
  5. lukenut jonku hänen kirjan (kirjoitan tätt Lontoossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä kolumnikokoelmaa voin suositella, jos Härkösestä olet pitänyt. :) Vai olet Lontoossa? Tänne saapuikin sateet jokunen päivä sitten :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.