 |
| Kansi: ? |
Penguin 2012
S. 514
Lukeminen on ollut vaikeaa viime aikoina muun muassa kauniiden säiden ja "narkolepsian" (sitaatit, koska kyseessä ei ole todellinen sairaus nimeltä narkolepsia) takia.
Minulla on sellainen epämääräinen väsymysongelma, joka on taasen aktivoitunut. Kohdallani tarkoittaa sitä, että en pahemmin jaksa hereillä olla. Kesän jälkeen olisi tarkoitus mennä asiaa selvittelemään lääkärille.
Tämä ei ole mikään uusi tilanne minulle, mutta mukaan on tullut muitakin epämääräisiä oireita, joiden takia lienee syytä päivittää terveydentilatiedot. Mutta se siitä.
Tämä on edelleen luku- ja retkiblogi, eikä mikään lääkäripalsta. Koin vain tarvetta puolustella vähäistä lukemistani, koska kovasti haluaisin kyllä lukea enempikin.
Moyesin kirjaa The Girl You Left Behind tulikin luettua melkoisen kauan. Kyllähän kirjassa sivuja piisaa - jopa siinä määrin, että lopussa alkoi hieman puuduttaa - mutta Moyesin tyyli on sujuvaa ja helppoa. Ei mitään kikkailua kielellä tai oikeastaan millään muullakaan. Tai no, onhan kirjassa juoni!
Ihastuin etenkin kirjan alkuun, jossa eletään Ranskassa, pääasiassa St Péronnessa, ensimmäisen maailmansodan aikana. Sisarukset pyörittävät sukunsa ravintolaa, aviomiehet ovat sodassa. Pelko puolisoiden kohtalosta on kova. Saksalaiset sotilaat ovat tunkeutuneet Ranskaan ja miehittäneet kyliä. Piskuinen St Péronnen kyläkään ei miehitykseltä säästy.
Miten tämä kaikki liittyy nykypäivään ja Lontoossa asuvaan Liv Halstoniin, joka suree äkillisesti menehtynyttä aviomiestään? Kirjan nimessä on sen vastaus ja tarkemmin: kyseessä on maalaus. Maalaus nimeltä The Girl You Left Behind. Maalaus on tuhonnut elämiä, mutta kentis myös korjannut niitä. Kenties kenties.
Joka tapauksessa maalaus herää unestaan lähes sata vuotta uinuttuaan. Osin sellaisten sattumien kautta, että arvasin ne ennalta ja tavallaan se oli kutkuttavaa, tavallaan hieman liian helppoa. Mutta toisaalta onhan fiktiossa kaikki sallittua ja sattuupahan noita varmasti joskus tosielämässäkin.
Moyes keittää maukkaan sopan, jossa historialliset tapahtumat kummittelevat rinnan nykyajan kanssa. Soppaa ryystää innoissaan, liikuttuneenakin, ja muutamista ennalta arvattavista käänteistä huolimatta, se vie kielen - ja mielen - mennessään. Kirjan eduksi mainittakoon myös, että kyllä se onnistui yllättämäänkin muutaman kerran.
Mikään huumorikirja tämä ei ole. Pikemminkin melko vakava ja tunnelmaltaan melankolinen ja haikea. Pientä huumorinkukkaa Moyes yrittää viljellä, mutta kyseessä ovat leikkokukat, jotka nuupahtavat heti puhjettuaan.
The Girl You Left Behind on kaunis, puolihistoriallinen romaani. Senpä takia voinen osallistua sillä Ihminen sodassa -haasteeseen. Vaikka kirjassa ei pelkästään käsitelläkään ensimmäistä maailmansotaa, sen kuvaus ja vaikutukset ovat merkittäviä.
The Girliä ei ole käännetty suomeksi, mutta kenties joskus käännetään (niin ainakin toivon, sillä kirja on oikeasti hyvä). Onhan Jojo Moyesilta vastikään suomennettu romaani The Last Letter From Your Lover nimellä Ole niin kiltti, älä rakasta häntä. En ole tuota kys. kirjaa lukenut enkä varmaan ihan heti luekaan. Minulla on näet muutama muu Moyesin kirja hyllyssä jo ennestään, jotka on luettava ensin.
Aiemmin olen lukenut Jojolta yhden kirjan, Me Before You, josta pidin kovasti.
Seuraavat postaukset muuten tulevatkin sitten Suomesta! Parin päivän päästä siirryn nimittäin Helsinkiin lukemaan. Saatan tehdä jotain muutakin esimerkiksi ottaa kliseisiä turistikuvia, jotka koen pakolliseksi änkeä tänne. Viime suomireissusta onkin vierähtänyt kaksi vuotta, joten ihan tässä jännittää!
Kilpirauhasen vajaatoiminta?
VastaaPoistaEn oikein usko, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Kilpparit on otettu useamman kerran joskus muutama vuosi sitten (aina olleet normaalit), mutta ehkä voisi ottaa uudemman kerran.
PoistaLääkäreillä on tapana tuijotella fanaattisesti viitearvoja, vaikka esim. kilpirauhasvaivoissa ne eivät välttämättä kerro niin kattavasti asiasta kuin oireet. Mikäli pystyt katsomaan siellä Inhimillistä tekijää, niin 2.5 esitetyssä jaksossa oli kaksi nuoremmanpuoleista naista tapauskertomuksineen.
VastaaPoistaLaboratorioiden viitearvot ovat sitä paitsi hiukan vitsi, koska ne kertovat vain kyseisen laboratorioketjun kokeiden tuloksista...Esim. TSH:n viitearvo on Suomessa yleensä noin 4,5. WHO:n suositus ylärajaksi on 2,5, koska noin 95 % ihmisistä, joiden kilpirauhanen toimii kunnolla, arvo on alle 2.
Kiitokset informatiivisesta kommentistasi! Täytyypä laitella korvan taakse ja ottaa vähän enemmän selvää itsekin. Ja kun ne kilpparit otetaan uudelleen, niin pyytää tulokset itsellekin nähtäväksi. Lääkärit varmaan rakastavat tällaisia "omatoimisia" potilaita ;) En kyllä silti oikein jaksa tuohon kilppariteoriaan uskoa, mutta ehdottomasti se täytyy tarkistaa.
PoistaKiitos myös ohjelmavinkistä. Täytyypä tutkailla, josko se olisi katseltavissa täälläkin.
Minulla odottaa tuo Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (jotenkin vähän älytön nimi kirjalle) e-kirjana. Odotan kuitenkin että saan hankittua kunnon lukulaitteen jotta voin tutustua Moyesiin. :)
VastaaPoistaMinustakin tuo käännösnimi on aika kamala. Tosin niin on se alkuperäinenkin. Kavahdan kirjan nimiä, joissa esiintyy rakkaus :D
PoistaMutta eipä anneta nimen häiritä. Minä en oikein pitänyt tästäkään (The Girl You Left Behind) nimestä, mutta kun nimi aukesi minulle kirjaa luettuani, aloin pitää siitä. Se nivoi koko kirjan kauniisti yhteen!
Väsymyksestä sanon sen verran, että älä luovuta, ennen kuin syy selviää.
VastaaPoistaKärsin itse pitkään tappavasta väsymyksestä. 6 tunnin työpäivien lisäksi en kyennyt tekemään mitään. Tulin töistä ja nukuin kunnes lähdin töihin. Tutkittiin ja mitään ei löytynyt - kunnes keksittiin masennus. No tiesin jo silloin, että siitä ei kyllä ole kyse ja sanoin sen. Että elämäniloa ja tahtoa on vaikka muille jakaa, mutta kun en pysy hereillä. En vaikka mikä olisi.
Lopulta monen mutkan jälkeen löydettiin b-12 vitamiinin puutos. Ekoissa kokeissa se näytti olevan vielä ihan ok, mutta tarkka arvo oli niin alhainen, että kehossani ei ollut juuri lainkaan tuota vitamiinia. Talvet tankkaankin nykyään b-12 ja d-vitamiinia! Ja myös sinkin puute voi aiheuttaa väsymystä.
Jatkuva väsymys on kyllä kamalaa. Onneksi olit tomerana ja löytyi syy ja hoito. Kiitos, kun muistutit sinkistä: minulla onkin sinkkitabuja ja aloitin eilen taas kuurin. Jospa kokeilisi niillä hetken aikaa. Pidän mielessä myös tuon vitaamininpuutteen. Eräällä ystävälläni on sama juttu kuin sinulla ja hänelle on laitettu b-vitamiinia pistoksina.
PoistaOmalla kohdallani asian tekee vaikeaksi se, että jaksamistaso vaihtelee äärimmäisestä energisyydestä (voin urheilla melko pitkäkestoisesti väsymättä) äärimmäiseen flegmaattisuuteen. Näitä vireystasoja ei oikein voi edes ennustaa, vaan ne tulevat ja menevät.
Justiin luin tuon kirjailijan haastattelun täkäläisestä lehdestäni,ja googlasin kaikki teokset.Tuokin olisi mielenkiintoista lukea.Parempia oloja ja hyvää Helsingin matkaa toivottaen;itsekin olen pian sinne menossa.
VastaaPoistaJojo Moyes onkin tuottelias kirjailija eli lukemista piisaa. Minulla on vielä häneltä muutama lukematon teos hyllyssäni. :)
PoistaMitä, sinäkin tulossa Helsinkiin! Ehkä ehdimme nähdä? :))
Ooh, tervetuloa Suomeen! Nautihan olostasi. ♥
VastaaPoistaLuin juuri äsken Hesarista vähän samantyyppisestä väsymyksestä kuin sinulla. Toinen artikkeli täällä. Toivottelen sinulle jaksamista, vaikka aika laimealtahan tämä varmasti kuulostaa.
Kiitos, ihan innoissani jo olen sillä huomiseksi on lento varattu, jee!
PoistaMielenkiintoisia artikkeleita, joista tuon toisen olinkin lukenut aiemmin. Sen, jossa haastateltiin sitä naista. Minulta löytyy osin noita oireita kuin toisessa artikkelissa (lihas- ja nivelsärkyjä, pahoinvointia), mutta toisaalta en ole koko ajan väsynyt. Omituista. Noh, menen lekurille itkemään sitten kun palaan takaisin. ;)
Voi, toivottavasti väsyongelmat helpottavat! Minulla on taas melkein päinvastoin; joskus on aikoja, jolloin tuntuu, että pitää oikein väkisin nukkua. Onneksi nyt viime aikoina olen saanut nukuttua melko hyvin yöt, mutta joskus tulee sellaisia kausia "en jaksa nukkua." =D
VastaaPoistaIhan vasta pyörähdin kirjakaupassa ja katselin juuri tuota suomennettua Jojoa siellä. Kuulosti aika samalta kuin tämä kirja, ensiksi luulin, että onkin sama. En ainakaan silloin innostunut kovin, mutta kuka tietää. =D
Ihanaa matkaa tänne Suomeen! =D
Hupsista, hieman kesti vastaaminen. Mutta täällä ollaan! Minulla on joskus ollut samoin eli on sellainen vauhti päällä, ettei nukkua malttaisi. Harvemmin enää niin eli on lipsahtanut toisen ääripään puolelle. Sellainen kultainen keskitie olisi kiva ylläri ;)
PoistaOlen pari Jojon kirjaa tosiaan lukenut ja molemmista pitänyt. Tuosta suomennetusta en osaa sanoa, kun juuri sitä en ole lukenut. Mutta kannattane kokeilla? Siitenpähän tiedät, onko sinun juttu :)
Kiitos toivotuksista, on ollut kivaa Suomessa!
Luin taannoisella Britannian reissulla uutta chicklit-pläjäystä (Beth Thomas: Carry you), jota verrattiin kannessa JoJo Moyesiin (jota en myöskään tunne). Thomasin kirjasta on tulossa murska-arvio, jos jaksan sellaisen kirjoittaa. Negatiivisuuspostaukset kun tunnetusti syövät energiaa. Moyesin teokset vaikuttavat astetta monimutkaisemmilta, eli kiitos vinkistä! BTW, luetko ranskalaista kevyempää viihdettä? Katherine Pancol on ainakin iso hitti Suomessa :).
VastaaPoistaBeth Thomas ei ole minulle tuttu kirjailija (siksipä odotankin innolla arviotasi, vaikka olisikin murskasellainen). Pakko tunnustaa, etten kovin paljon chick litiä lue. Muutama sellainen menee yleensä vuodessa, joten mikään suurkuluttaja en ole, joskaan minulla ei ole mitään kys. genreä vastaankaan. :)
PoistaPancol on tuttu nimi, mutta en ole hänen kirjojaan lukenut. Joitakin arvioita kyllä toisista blogeista olen lukenut, mutten oikein muista niistäkään mitään. :D Pitää varmaan lukea uudelleen ja pohtia, josko kokeilisi.