Olen viettänyt viime aikoina paljon aikaa ylhäällä eli vuorilla. Pitkien ja fyysisten päivien päätteeksi on mukava romahtaa sänkyyn lukemaan.
Kerron nyt vain lukukuulumiseni patikkakuvilla höystettynä.
Sain vihdoin käsiini (eli ostin) ja luettua Keigo Higashinon Kyoichiro Kaga -dekkarin The Final Curtain, joka oli uusi noin vuosi sitten. Yleensä luen Higashinon kirjat ensi tilassa, mutta nyt kesti päästä ensi tilaan.
The Final Curtain on mainion kiero romaani, mutta siinä esiintyy myös ärsyttäviä piirteitä. Yleensä en sellaisiin yksityiskohtiin jaksa takertua, mutta tällä kertaa meni osittain kuppi nurin ja täytyy pohtia tätä asiaa. Sen takia en ole kirjasta blogannutkaan, koska mietin vielä onko asialla oikeasti merkitystä vai olenko vain nipo.
Sori kryptisyys, selittänen asian kunhan saan postauksen kirjasta joskus tehtyä.
Kyoichiro Kaga -sarja
Malice
Newcomer
A Death in Tokyo
The Final Curtain
Higashinolta julkaistaan joulukuussa englanniksi romaani Invisible Helix, joka jatkaa Detective Galileo -sarjaa.
Galileo-sarja:
The Devotion of Suspect X (suom. Uskollinen naapuri)
Salvation of A Saint (suom. Myrkyllinen liitto)
A Midsummer’s Equation
Silent Parade
Luettuna, mutta bloggaamatta on vielä Cecile Pinin romaani Wandering Souls, joka on melko tiivis historiallinen sukutarina. Palaan siihenkin toiste.
On kyllä niin huikeita maisemia!
VastaaPoistaJuu näin on ja niitähän piisaa eli paljon on vielä näkemättäkin.
PoistaSiis voi hyvänen aika, miten upeita patikkamaisemia! Ovatko nuo siis jossain siinä ihan kotisi lähellä, että selviät päiväretkellä, vai pitääkö lähteä yökuntiin? Vähän toista kuin patikointi jossain Espoon keskupuistossa. :-D
VastaaPoistaJuu, kaikki on niin sanotusti käden ulottuvilla. Suoraan kotiovelta voi tehdä vaikka mitä ja sitten kun haluaa vaihtelua, voi fillaroida jonnekin suuntaan ja jo seitsemän kilsan päässä aukeaa uusia reittejä ja vuoria. Sitten on vielä dösät, joita käyttämällä aukeaa taas lisää kaikenlaista.
PoistaVähän etelämmässä on alue (Wasdale Head), jonne ei edes dösä kulje, joten jos sieltä haluaa heittää patikoita, niin pitäisi mennä yöksi (siellä on yksi “inni” eli pub/hotelli eikä mitään muuta). Ollaan käyty siellä silloin, kun ei vielä asuttu täällä. Haaveissa olisi fillaroida sinne (todella raskas reitti, joka vie koko päivän, mutta otaksun että kuntoni siihen riittää) ja yöpyä jonkin aikaa, jotta voisi tehdä päiväpatikoita sieltä käsin. Tämä kesä oli paska kaikin puolin, joten ei edes suunniteltu. Ehkä ensi kesänä.
Nämä postauksen kuvat ovat yhdeltä ja samalta patikalta. Mentiin (mies mukana vaihteeksi) dösällä puolisen tuntia (täällä ei kannata laskea kilsoja, vaan aikaa koska tiet ovat kapeita, jyrkkiä ja mutkaisia, niin lyhyemmänkin matkan tekeminen voi kestää) ja lähdin nousemaan. Valloitettiin neljä kukkulaa ja tultiin alas eri paikasta ja otettiin sieltä dösä himaan (matka-aika noin 20 minuuttia).
En tykkää tasaisella patikoida – haluan kiipeillä ja tasapainoilla ja tehdä mäkitreenejä. Ei mitään hipsuttelua minulle, vaan kunnon tositoimia :D
Kuulostaa ihan paratiisilta! Tuskin ainakaan kadut muuttoanne tuonne. :-) Mä olen jo nämä lähimaiset niin kolunnut, että ei ole enää mitään uutta näkemistä, joten pitäisi lähteä autolla kauemmas. Ja autolla patikoimaan meno tuntuu jotenkin vaivalloiselta ja tyhmältä, vaikka joskus on tietysti pakko sitäkin harrastaa.
PoistaEi ole kaduttanut muutto, mutta senhän tiesin muutenkin jo ennen muuttoa. Tunnen itse sen verran hyvin, ettei ollut epäilystä tästä.
PoistaTäällä riittää edelleen vaikka mitä uutta. “Merkittäviä” huippuja on 214, joista olen tehnyt vähän päälle puolet. :D Reittien suunnitteleminen on hauskaa ja oman haasteen tuo autottomuus. Ollaan kyllä ajateltu jossain vaiheessa vuokrata auto, että päästään heittämään puuttuvat huiput. Tai sitten tehdään road trip fillareilla yöpyen eri kylissä. Minuahan ei todellakaan minnekään telttaan saa nukkumaan :D
Kiva, että tuosta Galileo-sarjasta on suomennettu toinenkin osa - pitääpä etsiä se käsiin. Ekan osan olen lukenut, tykkäsin kovasti (taisin siitäkin saada vinkin täältä sinun blogista).
VastaaPoistaJuu, ne ovat kyllä hyviä niin kuin mielestäni suunnilleen kaikki Higashinolta käännetyt romaanit. Olen lukenut kaikki enkkukäännökset ja ilahduttaa, kun Higashinoa on alettu suomentaa.
Poista