Hae tästä blogista

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Rakkaus on yksisuuntainen tie...



Sara Stridsberg: The Gravity of Love
alkuper. Beckomberga: ode till min familj 2014
MacLehose Press2016
englannistanut Deborah Bragan-Turner
s. 286
suomennettu nimellä Niin raskas on rakkaus

Jackie liikkuu saumattomasti tytöstä naiseksi, naisesta tytöksi. Muistot tulevat ja menevät, ne ovat kietoutuneet lähinnä isään ja Beckombergan psykiatriseen sairaalaan, jossa isä on potilaana. Isä on saavuttamaton, mutta läsnä. Isä ei rakasta tytärtään, niin se kai vain on. Sen kanssa on opittava elämään.

The Gravity of Love on monipolkuisessa rakenteessaan koukuttava ja säröittäin etenevä. Tunnelma- ja miljöökirja, joka ei vastaan suoraan mihinkään. On vain ehkä sitä, ehkä tätä (tämä ei ole kritiikki, vaan toteamus: ei minulle tarvitse vääntää ratakiskoa – ajattelen mielelläni itse). Jotkin ajatukset loistavat kirkkaampina kuin toiset.


Pidin, mutta jokin sellainen, joka olisi tehnyt kirjasta minulle The Kirjan, jäi puuttumaan. Sen verran kuitenkin innostuin Stridsbergin tyylistä, että kävin kirjastosta hakemassa hänen teoksensa The Faculty of Dreams (suom. Unelmien tiedekunta).


Linkitän nyt Leena Lumin kirjoitukseen, koska hänen kirjoituksensa on kaunis ja mielestäni kuvaava.

Kirjan kannesta haluan sanoa pari sanaa. Mielestäni enkkuversiossa (eli ylin kuva) on aivan uskomattoman kaunis ja kirjaa kaikin puolin kuvaava kansi. Se on synkkä, mutta toiveikas. Lisäksi se on tavallaan kohtaus kirjasta.

Suomenkielisen painoksen kansi on myös sopiva: sinisillä helmillä on merkityksensä kirjassa. Avarat käytävät, tila, eräänlainen vapaus. Suomenkielinen kansi on valoisampi ja unenomaisempi.

Taitaa olla makuasia kumpi miellyttää enemmän, sillä sisältöä ne molemmat kuvaavat mainiosti. Kumpi on enemmän sinun mieleesi?

Minun suosikkini on ehdottomasti enkkukansi. En yksinkertaisesti voi lakata tuijottamasta sitä.

8 kommenttia:

  1. Luin tämän aikoinaan ruotsiksi ja tunsin samoin kuin sinäkin, että jotain jäi puuttumaan. Mutta jännittävästi rakennettu kirja joka tapauksessa ja voisin lukea sen uudestaankin.

    Molemmat kannet ovat mielestäni hienoja mutta tuo englanninkielisen version kansi kuvaa kyllä paremmin kirjan tunnelmaa. Suomalainen versio on liian tyylitelty. /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kirjan rakenne ja tyyli olivat kiehtovia eli vaikka se jokin jäikin puuttumaan, niin melkoinen lukuelämys se silti oli.

      Suomalainen versio on tosiaan jotenkin liian “kliininen”, siitä puuttuu sitä säröisyyttä, jota kirjassa on paljon.

      Poista
  2. Tykkään enemmän enkkukannesta, sopii paremmin tyyliin. Kylläpä lapsi sai kasvaa itsekseen, kun isä oli hoidossa ja äiti huiteli maailmalla. Jotain sattuikin, mikä minusta oli kamalaa.
    Tämä kirja ui liiveihin. Vielä kammottavampi tarina on Unelmien tiedekunta. Stridsberg taitaa nämä kammottavat lapsiin kohdistuvat tarinat. Jotain seurauksia vaikeasta lapsuudesta on aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi puolto siis lisää enkkukannelle. :)

      Minä en kokenut tätä kirjaa raskaana enkä edes painostavana. Ehkä kertoja-Jackien liukuminen ajassa ja lukijan tieto siitä, että hän pärjää, teki kirjasta kevyemmän. Olin oikeastaan yllättynyt, miten kevyesti tämän kirjan koin.

      Minulla onkin tuo Unelmien tiedekunta (enkuksi) nyt lainassa kirjastosta. Olen lukenut siitä pari sivua, mutta en tiedä luenko kirjaa juuri nyt kokonaan. Jokin haraa vastaan.

      Poista
  3. Minä tykkäsin tästä kirjasta! Muistini on kyllä lyhyt, mutta muistaakseni kerronta oli kaunista eikä ahdistanut, vaikka aihe oli rankka.

    Kyllä minä vähän vielä vilkuilen blogeja :) Tänään on taju kankaalla, koska yöunet jäivät tosi vähiin, joten eihän tässä muuta jaksa kuin tuijottaa tylsistyneenä älypuhelinta :) Laitan sinulle meiliä tässä joskus, kunhan virkoan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama kokemus on minulla eli ei ahdistanut missään vaiheessa minuakaan tämä kirja. Mieleen piirtyi enneminkin kuvia ja maisemia, ei niinkään tunteita.

      Ihana, kun et ole kokonaan kadonnut <3 Ja ainahan voi alkaa blogatakin uudelleen vaikka jotenkin rennommalla otteella, jos siltä tuntuu ja pystyy pitämään itsensä “aisoissa”. :)

      Poista
  4. En ole tätä lukenut, mutta kirjan kantta olen ihmetellyt, aina kun tullut vastaan. Tuon ylemmän kuvan kansi on mahdottoman kaunis, miksi kummassa käännökseen on sitten valittu noinkin mitäänsanomaton tekele? Luulisi, että melko halvallakin saisi parista kuvapalvelun kautta saatavasta kuvasta paljon paremman kannen kuin mihin kustantamossa on päädytty. Goodreadsissa on aina ihanaa vertailla eri painosten kansia ja pari kertaa suomalainen kansi on ollut eniten mieleeni, vaikka usein näkee onnistuneempiakin, kirjan sisältöön sopivampia tuotoksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti käydä ihan katsomassa Goodreadsissa millainen kansi ruotsinkielisessä painoksessa on. Ei oikein napannut sekään. Suomiversion kansi on mielestäni kyllä ihan kaunis, mutta jotenkin tylsän siisti. Rosoa pitäisi olla.

      Itse olen kansista joskus ihan sekaisin, koska esim. pelkästään Brittien sisällä saattaa samasta kirjasta olla markkinoilla useita eri painoksia eri kansilla.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.