Clare Mackintosh: I Let You Go
Sphere, 2014
S. 371
Julkaistaan suomeksi helmikuussa nimellä Annoin sinun mennä
Haluan joskus lukea varman nakin. Mistään ei tietenkään voi olla varma ennen kuin kokeilee, mutta se kuuluisa intuitioni (johon usein viittaan ja vetoan) oli jälleen oikeassa. Voi miten rakastankaan intuitiotani: pitäisi kuunnella sitä enemmän muissakin kuin kirja-asioissa!
Ismail Kadaren jälkeen oli lyöty olo. Ihan kuin minua olisi kuskattu hevoskärryillä ympäri mukulakivitoria: molempiin päihin koski. Mietin, että olisi vaihteeksi kiva matkustaa junalla. Ei pendolinolla eikä Suomessa näin talviaikaan, koska junien kulkeminen on silloin epävarmaa, eikä ajatus raiteilla kököttämisesta innosta. Myöskään tube ei innosta, koska nekin jumittavat raiteilla harva se päivä signaalivikojen takia, jos nyt lakon takia kulkevat ollenkaan.
Clare Mackintoshin juna nimeltä I Let You Go on miellyttävä juna. Se kulkee vaivattomasti eteenpäin ja kyydissä on mukava hytkyä ja katsella maisemia. Koko ajan on kiinnostavaa vireillä ja helpossa muodossa. Ei tarvitse kuin istua ja nauttia, ottaa vastaan se mikä annetaan. Sitten juna ajaa päin seinää.
On hieman vaikea kirjoittaa kirjasta, josta ei kannata tietää mitään etukäteen. Tai no, takatekstin voi lukea että saa jonkin vainun; voidakseen päätellä kiinnostaako kirjaa edes lukea.
Takakannesta:
"In a split second, Jenna Gray's world descends into a nightmare. Her only hope of moving on is to walk away from everything she knows to start afresh. Desperate to escape, Jenna moves to a remote cottage on the Welsh coast, but she is haunted by her fears, her grief and her memories of a cruel November night that changed her life forever.
Slowly, Jenna begins to glimpse the potential for happiness in her future. But her past is about to catch up with her, and the consequences will be devastating . . ."
Minulta kyllä vahva suositus niille, jotka trillereistä tykkäävät. I Let You Go tyrmää Naisen junassa mennen tullen ja pesee vessaa Kaksoiselämällä. Gone Girliä (Gillian Flynn) en ole lukenut (katsoin elokuvana kyllä), mutta varmaan I Let You Go telkeää Kiltin tytön saunaan ja polttaa saunan mennessään. Tai sitten ei.
Clare Mackintoshilta julkaistiin tänä vuonna toinen romaani, I See You. Se kiinnosti minua enemmän takatekstin perusteella, mutta kirjastossa oli hyllyssä vain I Let You Go. Noh, jännä nähdä millainen Mackintoshin toinen romaani on, kun tämä ensimmäinen oli n ä i n hyvä.
Ps. Mitä tekemistä postauksen otsikolla on kirjan kanssa? Mietipä sitä.
Tähän junaan kannattaa nousta! Ja mitä vähemmän tietää, sitä kiinnostavampi reissu. Tässä minua kiinnosti monikin ja muukin kuin se merenlahti ja ne hiekkaan piirretyt sanat, joista kyllä luin innoissani, sillä onhan meri sisälläni ja tytärkin on Meri. Se toinen juttu, jolle päähenkilö altisti itsensä...jäi siihen. Mutta ollaan ihan ssssshhh...
VastaaPoistaOi, nyt alan odottaa sitten suomennosta kirjasta I See You.
Sun otisikko on hyvä, sillä minä olin kirjoittaa, että kirjan nimi olisi voinut olla vaikka Written in the Sand..., mutta kyllä tuo Annoin sinun mennä sopii tähän myös.
<3
Leena, todellakin. Siksi koin vaikeaksi kirjoittaa tästä, koska en oikein löytänyt tyyliä, miten voisin tehdä sen spoilaamatta. Sinun kirjoituksesi on hyvä, nyökyttelen päätäni sille! <3
PoistaI See You kiinnostaa minua nyt vielä enemmän, sillä se minun oli tarkoitukseni alun perin ensin lukea. Sen takateksti jo lupaili hyvää!
Tuo päästäminen menemään sopii monella tasolla tähän kirjaan. <3
Jes, luin tästä ensin Leenan blogista ja syöksyin tänne. Luulen totta vie, että täytyy pitkästä aikaa ostaa kirja.
VastaaPoistaVahva suositus tälle kirjalle! Voisit alkaa ekemään myös kirjavloggauksia *vink vink* :P Lisäänkin blogisi tuohon sivupalkkiin, että muistan säännöllisemmin tulla käymään!
Poista