Heti alkuun varoituksia: teksti sisältää kiroilua ja kärjistyksiä eikä liity kirjoihin, mutta kirjoituksiin kylläkin.
Suomessa julkaistut ravitsemussuositukset ovat saaneet somen jyrähtämään. Asia (eli ne suositukset) eivät minua varsinaisesti kiinnosta, koska voinen todeta etten kuulu kohderyhmään. Kyseiset ravitsemussuositukset on nimittän tarkoitettu sekasyöjille. Tästähän ja -kin voisi tietysti pahoittaa mielensä, kuten tähän aikakauteen on sopivaa, mutta ei kiinnosta.
Ravitsemussuositusten pohjalta käyty ”keskustelu” kävi kuitenkin hermoilleni. Ja silti lueskelin somekommentointia aiheesta oikein monena päivänä ja eri paikoissa. Virhe.
Mikä minua alkoi ärsyttää? Miksi triggeröidyin niin kovin, että pitää nähtävästi postauskin tehdä. Tässä vaiheessa en muuten vielä tiedä julkaisenko tämän vai purkaudunko vain omassa poterossani (näyttää siltä, että julkaisen).
Pitkällisen pohdinnan perusteella löysin useamman eri ärsykkeen. Listaan ne alle. Ja muuten, jos sinulla meni lihapulla nenään ravitsemussuositusten takia, kannattaa kysyä itseltään miksi. Jos siis ihan oikeasti kiinnostaa oman reaktion juurisyyt.
Tässä minun trigger-lista:
1. Lihaa ei saa enää syödä! Nyt kielletään jo lihan syöminen!
Ihan aluksi: kyseessä on SUOSITUS, jossa ei ole kielletty yhtään mitään. Kukaan ei tule sinne sinun kotikeittiöön tutkimaan, mitä siellä valmistetaan ja syödään.
Tässä ärsyttää aikuisten ihmisten heittäytyminen avuttomiksi uhreiksi, jotka kokevat, että heille ylhäältä päin sanellaan mitä SAA syödä ja mitä EI. Hei, kukaan ei ole sanellut yhtään mitään. Ignoraa se SUOSITUS ja syö mitä huvittaa – veikkaan, että niin suurin osa tekee muutenkin.
2. Vitun veget
Ravitsemussuositukset, joissa on LIHAA JA MAITOTUOTTEITA. Miten ihmeessä siitä tuli yhtäkkiä vegejen pilkkarinki?
Kommentoinnissa on nähtävissä sama vanha laulu, jossa ei vain kasvissyöntiä pilkata vaan myös kasvissyöjiä. Ei ole somekanavaa, jossa ei vähintään yksi (yleensä huomattavasti enemmän) siirtäisi RAVITSEMUSSUOSITUS”KESKUSTELUA” koskemaan vegejä. Mitä ne veget edes syö, mistä saavat proteiinia. Miksi kieltää itseltään ruokia. Ruokauskovaiset.
Ja tämä on oikeastaan se kohta, joka minua rasittaa eniten. Saa lukea (tosin ihan vapaaehtoisesti luin ja tuohduin) ne samat tölväisyt ja väheksynnät ja vittuilut, joita on kuullut ysäriltä lähtien, vaikka kyseessä on sekaruokavaliota noudattavien ravitsemussuositukset, joilla ei vittu pitäisi olla mitään tekemistä vegejen kanssa. Miksi ihmeessä täytyy ryhtyä ivaamaan?
Tämä on myös se kohta, jossa huomaan että monien (huom: ei ole sama asia kuin kaikki – tämä tiedoksi siltä varalta, että on ongelmia luetun ymmärtämisessä) henkilöiden ravitsemustietous on kotoisin tyyliin 90-luvulta ellei jopa aiemmilta ajoilta eikä sitä ole päivitetty ikinä sen jälkeen.
Ei, vaikka koko ruokakulttuuri Suomessa on muuttunut niistä ajoista. Lisäksi eri elintarvikkaisiin ja ravitsemukseen yleensä liittyvät tutkimukset ovat lisääntyneet ja paljon uutta tietoa on saatu.
Aiheeseen (ravitsemussuosituksiin siis, ei vegejen ivaamiseen vaikka se toinen aihe tuntuukin tässä olevan) liittyvistä kommenteista en ole voinut muuta kuin päätellä, että mikään ei ole muuttunut: edelleen ihmetellään, mistä mukamas saa proteiinia, jos ei mätä lihaa naamaan. Tämä oli suuri ihmetyksen aihe ysärillä ja nähtävästi yhä vaan edelleen. Joskus/usein se on naamioitu huoleksi ja ehkä oikeasti sitä onkin, mutta pääsääntöisesti se on vähättelyä ja toisen mitätöintiä. Sanavalinnoista ja kysymyspatterista kyllä huomaa aika pian, kummasta on kyse.
Jos henkilöllä on peruskäsitys ihmisen ravitsemuksesta tai hän edes ymmärtää, mitä proteiini on, hänen ei tarvitse olla huolissaan. Someommentoinnista päätellen ani harva tätä ymmärtää. Minulle se on selkeä viesti siitä, että aika iso aukko täytyy olla ravitsemustietoudessa, jos kokee tarvetta kantaa huolta vegen protujen saannista tai siitä, ettei itse saa riittävästi proteiinia, jos ei lapa lihaa suuhun kaksin käsin päivittäin.
3. Ilmastonmuutos
Miksei ilmastonmuutosta voisi ottaa huomioon ravitsemuksessa? Itse asiassa jossain vaiheessa niin lienee pakko tehdäkin. Onko epämukavaa? Me kaikki ihmiset saastutamme kukin tavallamme – toiset ilolla ja riemuiten mitään ajattelematta, toiset asioita myös pohtien.
4. Lihaa imitoivat kasviperäiset valmisteet
Jos kerran haluaa olla vege, niin miksi pitää sitten syödä jotain lihaa matkivia valmisteita. Eikö kelpaa kasvikset? Tämä on yleinen öyhötys, johon tietysti sai törmätä tässäkin aiheessa.
Olen mietiskellyt samaa muinoin, koska en ole kohderyhmää. Ja kas, se onkin avainsana. Merkittävä kohderyhmä on nimenomaan sekasyöjät, jotka haluavat vähentää lihan kulutustaan kukin mistäkin syystä, olkoot ne syyt eettiset tai terveydelliset tmv.
Monelle ne ovat tuki lihansyönnin vähentämisessä/lopettamisessa, kun ovat ihan itse tällaisen päätöksen tehneet. Nostan hattua, respect! Jos ei kiinnosta eläinten (kaltoin)kohtelut, saastuttaminen tai mikään muukaan vastaava, ei se silti ole mielestäni syy pilkata toisten valintoja. Paitsi joillekin tietysti tuntuu olevan, mutta se kertoo enemmän jostain muusta kuin pilkan kohteesta.
Sitten on tietysti myös pitkään vegenä olleita, jotka iloitsevat alati laajenevasta vegevalikoimasta. Osa ”lihaa imitoivista” tuotteista ei maistu lihalta (ja lihahan maistuu siltä, miten sen maustaa – tuskin kukaan maustamatonta lihaa syö), vaan niitä käytetään kuin lihaa. Siinä on iso ero.
Prosessoinnista: Suunnilleen kaikkia tuotteita on prosessoitu, kysymys on siitä miten ja kuinka paljon. Ei prosessointi ole aina huono asia. Lukemalla ostamansa tuotteen ravintosisältötiedot voi päätellä aika paljon, mutta ei kaikkea.
Esim. juustosta on tehty paljon tutkimuksia. Kannattaa lukea vaikkapa tästä (ja googlaa itse lisää ja valitse lähteesi) ja tsekata onko ravitsemustietous senkin osalta edelleen jossain viime vuosituhannella (lukemieni kommenttien perusteella aika monella on).
Kun kyseessä on SUOSITUKSET, olisi aika outoa, jos niissä suositeltaisiin haitallisiksi todettuja tuotteita esim. alkoholia tai makeisia. Niitähän ei listalla esiinny, mutta eiköhän suuri osa ainakin jompia kumpia vedä naamariin. Minä ainakin vedän.
Etenkin punaisesta lihasta on olemassa useita tutkimuksia ja näiden tutkimusten valossa olisi melko omituista SUOSITELLA syömään sitä jättiläismääriä. Lihan kulutus on yli tuplaantunut muutamissa vuosikymmenissä. Ennen syötiin huomattavasti enemmän kasviksia, joka monille yleisen kommentoinnin perusteella tuntuu nykyään tarkoittavan kurkkua, tomaattia ja salaatinlehteä. Hmm.
Moni myös nauraa ruokaan liittyville tutkimuksille ja vähättele niidenkin merkitystä. En oikein tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua. Niin että olisiko parempi, ettei tutkita ollenkaan? Ehkä olisi kuitenkin parempi, että ei lue (moni ei selkeästi luekaan) niitä, jos ei kuitenkaan aio niitä ottaa tosissaan tai edes pohtia tuloksia järkevästi, vaan tavoitteena on ainoastaan tuohtua ja dissata niitäkin. What’s the point.
Minä
En koe jääväni mistään paitsi, vaikken syö lihaa. Itse asiassa ruokavalioni on suorastaan räjähtänyt käsiin, kun on niin paljon kasvikunnan tuotteita, joita mättää naamariin. En ajattele, mitä voin poistaa ruokavaliosta, vaan mitä voin siihen lisätä. Ja miten voi luopua jostain, mitä ei muutenkaan halua: ihan käsittämätön yhtälö.
Alun perin siirtymiseni kasvisruokaan ei ollut eettinen (kyseessä syömishäiriö, jolloin lautaselta lähti suunnilleen kaikki muukin), mutta myöhemmin eettiset syyt astuivat mukaan kuvioon. Tuolloin aloin myös perehtyä paremmin ravitsemusoppiin, aineenvaihduntaan ja ruuansulatukseen ymv. Seuraan suurella mielenkiinnolla erityisesti kasvissyöjien ravitsemukseen liittyviä aiheita ja tutkimuksia – liha ei kiinnosta, koska se ei ole osa ravintoympyrääni.
Vegeilyni katson alkaneen ollessani 18-vuotias, vaikka jo sitä ennen söin hyvin vähän lihaa (en ole koskaan erityisesti pitänyt suurimmasta osasta lihoja, en edes lapsena). Minulle päivämäärät eivätkä ajankohdat ole kuitenkaan tärkeitä, joten mitään selkeää päivämäärää ei ole.
En ole koskaan paasannut syömisistäni enkä tee sitä nytkään. Valitettavasti monet muut ovat kokeneet aiheelliseksi tuntea suurta huolta syömisistäni, mutta nykyään ajattelen etteivät vain ymmärrä riittävästi ravitsemuksesta, joten eläkööt epätietoisuudessa. Jos jotain oikeasti kiinnostaisi, voisin keskustella (kasvis)ruuasta. Harvemmin ketään oikeasti kiinnostaa, heitä huolettaa lähinnä ne iän ikuiset proteiinit ja satunnaisesti jokin muu hivenaine.
Olen kasvissyöjä, jonka ruoka voi sisältää maitotuotteita (juusto, jogrutti) päivästä riippuen 0-10 prosenttia (minulla on maksimikiintiö maitotuotteissa per päivä). En ole mikään pyhimys enkä ole koskaan sellaista esittänyt. Ja voi olla, että vuoden kuluttua syön jotenkin toisin. On nimittäin normaalia, että ihminen syö hieman eri tavoin eri ikäkausina. Ainoastaan se on varmaa, että lihaa en ala syödä ikinä.
Minua ei myöskään kiinnosta toisten selittelyt, miksi syövät lihaa tai yleensä mitään. Koska vittuako se minulle kuuluu? En ole luonteeltani aktivisti, mutta arvostan aktivismia: mikään ei olisi ikinä muuttunut (eikä muutu), ellei meillä ole aktivisteja ihan asiassa kuin asiassa tai siis tietysti tarkoitan nyt hyvissä asioissa. En esimerkiksi tarkoita aktivismia, jossa tuetaan sortoa tai alistamista jne.
Ruokarauhaa itse kullekin! Olispa kiva, kun ei tarvitsisi enää ikinä nähdä silmissään niitä väsyneitä vege”vitsejä” ja muuta vähättelyä, mutta siinä tapauksessa pitäisi poistua kokonaan somesta ja ehkä koko maapallolta. Mikä on kyllä ihme juttu, koska vegeys alkaa olla jo sen verran yleistä, että luulisi ettei se enää herätä niin kuumia tunteita.
Tulipas pitkä lätinä. Onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti. Minua tämän aiheen ulostaminen nähtävästi helpotti, joten ihan sama lukeeko tätä kukaan, koska sain nyt mielenrauhan ja tuli kevyt olo. Case closed.
