Osallistuin innoissani Kirjaimia-blogin Lauran Sadan vuoden lukuhaasteeseen noin vuosi sitten, ja kuten arvata saattaa, en saanut luettua kirjaa jokaiselle vuosikymmenelle. En ole lukijana(kaan) suorittaja, joten en häiriinny tästä tuloksesta.
Uupumaan jäi neljä vuosikymmentä (plus bonusvuodet) eli neljä kirjaa. Kirjat olin kyllä katsonut valmiiksi ja ne ovat omassa hyllyssäni, mutta nyt kävi näin.
Olen hyvin vahvasti inspislukija enkä tee lukusuunnitelmia. Tai jos teen, en yleensä pysyttele niissä kovin kauan jos lainkaan. En tavallisesti tiedä, minkä kirjan aion seuraavaksi lukea. Tällä hetkellä minulla on kolme kirjaa kesken, joista kaksi tulivat lukuun hetken mielijohteesta sivuten kaikki muut kirjat.
Minulla on epätavallisen paljon kirjoja nyt lainassa kirjastosta, joten omat hyllythän tässä kärsii, koska kirjaston kirjat kiilaavat aina etusijalle.
Mutta pidemmittä puheitta, tässä haasteeseen lukemani kirjat:
2020-luku | Femi Kayode: Gaslight (2023)
2010-luku | Edwidge Danticat: Claire of the Sea Light (2013)
2000-luku | Cixin Liu: Ball Lightning (2005)
1990-luku | Jon Krakauer: Into the Wild (1996)
1980-luku
1970-luku | James Dickey: Syvä joki (1970)
1960-luku | Yasunari Kawabata: Kioto (1962)
1950-luku
1940-luku | Akimitsu Takagi: The Tattoo Murder (1948)
1930-luku
1920-luku
Bonuksena voi lukea niin halutessaan:
1910-luku
1900-luku
Alla olevassa kuvassa oman hyllyn kirjoja, joita minun oli tarkoitus haasteeseen lukea. Lukenen ne joskus toiste.
Aika helpottavaa, että jollain muullakin jäi haaste kesken. :D Minulta jää uupumaan myös neljä vuosikymmentä.
VastaaPoistaEn koe, että haaste jäi minulta kesken – olinhan/olenhan mukana sen loppuun asti. En vain saanut/saa luettua jokaiseen kohtaan mitään. :D
PoistaUseampi kirjoistasi alkoi kiinnostaa, mm. W. Somerset Maughamin The Painted Veil.
VastaaPoistaMinulla on samanlaista lukemista, inspiraation mukaan. Eihän harrastus saa tuntua työltä.
The Painted Veil odottelee minullakin parempia (luku)aikoja. Se on kyllä kiinnostanut aikansa, että jospa joskus saisi luettuakin.
PoistaOlen joskus ottanut lukuun ns. väkisin jonkin tietyn kirjan, koska olen päättänyt että se pitää nyt lukea vaikkei juuri sillä hetkellä kiinnostaisi. Ei toimi tällainen minulla – kirja jää yleensä kesken tai sitten luen kirjan hampaat irvessä ja ottaa päähän koko ajan. Siis vaikka kirja olisi ihan hyvä ts. erittäin tehokas tapa pilata jokin kirja. Siksi en viitsi enää edes yrittää, vaan luen kaaosmaisesti mitä sattuu.
En muuten saanut sitä Damon Galgutin Promiseakaan luettua (oli minulla lainassa kirjastosta). Ei vain tullut sopivaa fiilistä, joten palautin kirjan suosiolla odottelemaan sopivaa mielentilaa.
Tuo Kioto-kirja kiinnostaa. Ja sun omista kirjoista tuo Miyabe!
VastaaPoistaKioto on kyllä komea tunnelmakirja. Ja minuakin kiinnostaa tuo oman hyllyn Miyabe, jos vaan saisi joskus luettua. :D
Poista