Sisältövaroitus:
Tämä postaus sisältää lätinää podcasteista eikä juuri muuta. Kerron (en tosin kaikkea), mitä kuuntelen ja kerron, mitä en halua kuunnella. PALJASTAN mitä kuuntelin eilen.
Monia podcasteja voi kuunella muualtakin kuin mainitsemistani paikoista, mutta en jaksa kaikkia merkitä. KVG.
Nyt asiaan.
Kuuntelen lenkeillä podcasteja. Heitän päivittäin vähintään kahden tunnin lenkin (sis. intervalleja), ellen fillaroi (jolloin en tietenkään kuuntele muuta kuin liikenteen melua välttääkseni metamorfoosin mansikkahilloksi). En ole viime aikoina juuri fillaroinut, koska vaikka talvi on täällä ollut leuto eikä edes kovin sateinen, niin tuuli on puhallellut ja muutenkin viileällä on hankala fillaroida, koska silmät vuotaa kuin seula. Vuotoefekti ei ole kovin voimakas lämpimällä säällä, joten sitä odotellessa.
Podcasteja kuuntelen vain ollessani liikkeellä eli lenkeillä, kauppareissuilla tai muuten vain ulkona hengaillessani. Missään tapauksessa en voi enkä koe tarvetta paikallani niitä kuunnella, koska keskittyminen kuuntelemiseen vaatii minulla sen liikkeen ja olemisen ulkomaailmassa.
Nyt esittelen muutamia podcasteja, jotka tuovat iloa ja vauhtia (joskus pituuttakin, kun en malta lopettaa kuuntelua) ulkoiluihini. Nähtävästi tästä postauksesta tulee järkyttävän pitkä, mutta onneksi Blogger ei ole määritellyt pituusrajaa yksittäisiin postauksiin.
Jaottelen podcastit aiheittain. Aloitetaan kirja- ja kirjallisuusaiheisilla.
Ihka ensimmäinen podcast, jota koskaan kuuntelin, on Takakansi-podcast (Spotify).
”Takakansi on podcast kirjoista ja lukemisesta sekä lukemisen vaikutuksista meihin ja maailmaan, lukemisen vaaratkin huomioiden. Tavoite on tuoda esiin monipuolisia näkökulmia lukemiseen ja jakaa erilaisia keinoja avartaa omaa maailmaa ja itseilmaisua.” (lainaus: Takakansi-podcastin sivulta)
Siinäpä täyteläinen kuvaus kys. podcastista. Vierailijalista on monipuolinen, samoin aiheet. Pidän Marko Suomen pohtivasta ja haastateltaviaan kunnioittavasta tyylistä. Huumoriakin löytyy, toki riippuen haastateltavan persoonasta eivätkä keskustelut ole ollenkaan kuivakoita, vaikka ei vitsailtaisikaan.
Kukin jakso on uniikki kokonaisuus ja siten myös ajaton: itse olen napsinut kuunneltavaksi jaksoja sieltä täältä sen mukaan mikä kiinnostaa eniten ja sitten siirtynyt niihin, jotka eivät vaikuta niin kiinnostavilta – ja usein olen innostunut niistäkin kuunnellessani.
Jaksot ovat noin tunnin mittaisia, mikä miellyttää tällaista perusteellista märehtijää. Ei ole kiireen tuntua, on tilaa ajatuksille ja sivupoluille ja silti (sivupoluista huolimatta) kokonaisuus pysyy kasassa.
Tässä muutama mieleenpainuvin jakso. Yritin valita mahdollisimman erilaiset, että aiheiden ja haastateltavien kirjo tulee esille. Eivät ole missään paremmuus- tai aikajärjestyksessä.
Noora Vaakanainen – Mitä iloa kirjallisuuden opiskelusta on?
JP Koskinen – Kirjailija digimaailmassakin
Raita Jauhiainen – Omakustannekirjat
Anniina Tarasova – Luovuuden harjoittaminen ja kirjailijana oleminen
Anni Saastamoinen – Kirjailijan häpeä
Elina Nikulainen – Liittolaislukeminen ja monimuotoisuuden lisääminen lukemisessa
Viivi Rintanen – Mielenterveys, sarjakuva ja stigmojen purkaminen
Susinukke Kosola – Turkoosi vyöhyke, tekijän identiteetti ja Runografi
Salla Tuomivaara – Elävien olentojen kohtaamisesta
Antti Virrankoski – Eduskunnan kirjasto ja tiedon merkitys
Miriam Attias – Polarisaatio, sovittelu, konflikti
Nyt lopetan vaikka lisääkin voisi listata.
Noin muuten en juuri kuuntele kirjallisuusaiheisia podcasteja paitsi ikään kuin ”napostellen” eli saatan etsiä kirjan X luettuani jonkin podcastin, jossa on kirjailijan kanssa keskusteltu kys. kirjasta. Tästä esimerkkeinä vaikkapa Shalom Auslander ja Peace Adzo Medie.
Toisinaan tekevi mieleni kuunnella jokin kirjailijahaastattelu liittyen kirjaan, jonka olen lukenut aikoja sitten. Näin tein muun muassa Abir Mukherjeen kirjan A Rising Man kohdalla jokin aika sitten (kuuntelin BBC Radio nelosen Bookclubin podcastista sen). Oli kiva huomata, että olin saanut kirjasta irti niitä asioita, joita kirjailija on halunnutkin tuoda esille. Minulla odottelee sarjan toinen osa hyllyssä ja toivon ottavani sen pian lukuun, kunhan pääsen kaikista muista kirjoista eroon.
Takakantta lukuun ottamatta napostelen kirja- ja kirjallisuusaiheisia podcasteja lähinnä enkuksi enkä ole podcast-uskollinen, vaan menen kirja/kirjailija edellä.
Seuraan Suomen uutisia pääpiirteittäin eli lähinnä otsikkotasolla ja sitten luen jutun jos luen, ja jos se ei ole maksumuurin takana tai jos haluan tietää tai seurata jotain tiettyä aihetta.
Uutisaiheisia suomalaisia podcasteja sentään kuuntelen, alla oleva lista ei ole arvostusjärjestyksessä, vaan mielivaltajärjestyksessä.
1. Politbyroo (Spotify)
Viikon politikoinnit alle tunnin paketissa. Aluevaalijaksot jätin kylläkin väliin, koska ei hirveästi kiinnosta.
2. Uutisraportti podcast (Spotify)
”Ajankohtaisista aiheista puhutaan niin kuin toimittajat puhuvat niistä töiden jälkeen drinksuilla: mielenkiintoisesti ja turhia jännittämättä. Julkaisijana Helsingin Sanomat.”
Podcastissa (jaksojen kesto noin tunti) keskustelee yleensä kolme henkilöä, kokoonpano vaihtelee jonkin verran. Lempparini on älykkään tuntuinen ja asioista hyvin perillä oleva Marko Junkkari. Hyvänä kakkosena tulee sanavalmis ja jämäkkä Alma Onali, jonka koen myös olevan ”ajantasainen”. Tuomas Peltomäki on ajoittain höpsö, mutta huomaan ihmetteleväni hänen sivistyksensä tasoa. Esim. hänen mietteensä long covidista olivat vähintäänkin omituisia ja tietoa kyllä on ja oli saatavilla jo silloin, kun kys. jakso tuli ulos.
3. Ruben Stiller (Yle audio)
Aiheet ajankohtaisia ja haastateltavia yleensä kaksi per jakso (kesto noin tunti) Stiller on selkeästi ”häiriintynyt” koronasta ja erityisesti siitä, etteivät kaikki ota rokotetta ja se kyllä näkyy podcastissa. Itse aloin kuunnella Stilleriä vasta about puolisen vuotta sitten, joten kokemusta on vain korona-ajan jaksoista (olen kyllä jotain vanhempiakin jaksoja kuunnellut ihan sen perusteella, jos on ollut kiinnostava vieras). Sanna Marin ei myöskään kuulu Stillerin suosikkeihin.
Mutta mitä välii. Minun ei tarvitse olla asioista samaa mieltä Stillerin eikä kenenkään muunkaan kanssa. Mielestäni Stiller tekee kuitenkin laadukasta sisältöä ja pyrkii etsimään eri näkökulmia (ja ymmärtämään niitä itsekin).
4. Et sä noin voi sanoo! – Jone Nikula ja Jussi Ridanpää (Spotify)
Keskustelua ja ”kahtiajakoa” ajankohtaisista ja muistakin aiheista.
Aloin kuunnella tätä, koska eräs toveri suositteli. Nikulan ääni on minulle tuttu teiniajoilta Radio Citystä, joten sikäli nostalgista. Ridanpäästä en ollut aiemmin kuullut. Nikula vaikuttaa samalta jämerältä ja sanavalmiilta ihmiseltä kuin silloin muinoin.
Olen monista asioista Nikulan ja Ridanpään kanssa eri mieltä (etenkin jos ne liittyvät eläinten kohteluun/oikeuksiin ja joskus muutenkin), mutta en anna sen häiritä. Tekee ihan hyvää kuunnella erilaisia näkökulmia ja pidän näiden herrojen tyylistä. Hieman vierastan muutenkin sellaista mustavalkoista asennetta, jossa yhden mielipiteen, piirteen tai minkä tahansa yksittäisen asian perusteella leimataan koko ihminen perseeksi.
5. Enkunkieliset uutispodcastit… deletoin ne, koska ketä kiinnostaa ja tämä postaus on jo nyt venynyt pidemmäksi kuin matka maasta kuuhun eikä olla käsitelty kuin kaksi kategoriaa.
1. Antti Holman kaikki podcastit eli
Radio Sodoma (Yle audio)
Antti Holman oopperajuhlat (Yle audio)
Auta Antti (Listen notes)
Kaikki muut olen kuunnellut paitsi Auta Antin toisesta kaudesta on about puolet kuuntelematta. Vaikka Auta Antti on käsikirjoitettu viihdepodcast ja se sisältää huumoria, joka on periatteessa melko syvältä, on siinä syvällisempikin pohjavire, kunhan vain antautuu sinne mutaan makaamaan. Ja minähän antaudun, koska olen sillä lailla antelias ja mieleni avoin ovi.
2. En ole gynekologi, mutta voin vilkaista (Spotify)
Nikulan ja Ridanpään viihdepodcast. Vilkaisut tehtiin ennen Et sä noin voi sanoo -podcastissa, mutta niille perustettiin tämä oma podcast jokunen aika sitten.
3. Women Like Us (Spotify)
”The only podcast hosted by women. Each week, top journalists Jennifer Hudson* and Lillian Bayliss** will chat about everything they’re interested in – from fashion to politics to free speech to veganism and back again, you can be sure that if you’re a woman like them you’ll love Women Like Us.”
*Award-winning comedian and writer Katy Brand
*Bafta-winning actress and writer Katherine Parkinson
Jos virtsani karkailisi, se olisi karannut tätä podcastia kuunnellessa. Olen kaikki jaksot kuunnellut, meno muuttui hieman toisteiseksi ja kulahtaneeksikin loppua kohden mutta noin muuten pidin kovasti. Hyvin käsikirjoitettua viihdettä ja plussat siitä, että osasivat lopettaa ajoissa.
True Crimea on tarjolla niin maan perusteellisesti sekä suomeksi että enkuksi. Kuuntelen lähinnä kahta silloin kun kuuntelen (tosin olen kuunnellut muutamia muitakin, mutten jaksa mainita niitä).
1. Jäljillä (Spotify)
Asiallinen ja uhreja kunnioittava. Pidän Tildan äänestä.
2. Canadian True Crime (Spotify)
Asiallinen ja uhreja kunnioittava. Pidän Kristi Leen äänestä ja aksentista.
1. Pieleen mennyt historia (Yle audio)
Podcast siitä, miten ihminen on pilannut noin kaiken.
2. Aristoteleen kantapää (Yle audio)
Pilkunnussintaa hauskasti ja sivistyneesti.
3. Velapodi (Spotify)
Vela tulee sanoista vapaaehtoisesti lapseton. Velaus terminä tarkoittaa sitä, että henkilö ei halua eikä ”hanki” lapsia. Tätä podcastia voisi kyllä kuunnella ne, joiden mielestä on itsekästä olla tekemättä lapsia ja vasta lapsia saatuaan tietää mitä on oikea rakkaus ja on eheä nainen ja osaa ottaa vastuuta ja plaa plaa.
Velapodissa keskustellaan erilaisista aiheista KAIKKIA kunnioittaen, mutta luonnollisesti lapsettoman näkökulmasta. Ei siis tarvitse olla huolissaan siitä, että sitä omaa mahdollista lapsentekovalintaa kritisoitaisiin tai lisääntyneitä ihmisiä pidettäisiin jotenkin itsekkäinä tai heihin liitettäisiin kaikki ne negatiiviset piirteet vailla perusteluja kuten lapsettomuuden valinneisiin.
1. Tales (Spotify)
Olen muinoin tehnyt ihan erillisen postauksen tästä podcastista, kas tässä linkki.
*
Tässä postauksessa mainitsemani podcastit ovat kaikki sellaisia, joita kuuntelen melko tai melkein säännöllisesti eli viikoittain. True crime on tosin jäänyt ainakin toistaiseksi taka-alalle, samoin The Tales.
Nyt minua kiinnostaa enempi keskustelutyyliset ja ajankohtaisia aiheita sisältävät podcastit. Mutta nämä intressit menevät sykleissä eli kenties jo ensi viikolla kuuntelen jotain ihan muuta (olen nimittäin tehnyt muutaman uuden kiintoisalta vaikuttavan podcast-löydön).
Podcasteja jätän herkemmin kesken kuin kirjoja. Kokeilen mielelläni uusia podcasteja, mutta niitä myös jää kesken jos ei aihe tai käsittelytavat kiinnostakaan. Lisäksi olen jättänyt kesken podcasteja, jos henkilön ääni on epäselvä tai -miellyttävä. Joistakin podcasteista olen kuunnellut pari jaksoa, mutta sitten en ole muistanut koskaan palata kuuntelemaan lisää. Joskus varmaan palaan.
Kirjoittelen mahdollisesti joskus toiste lisää (sori vaan) podcasteista nyt kun olen saanut tämän massiivisen koosteen ulos. Jatkossa sitten hieman tiivistetymmin. Ehkä. Tai sitten ei. Olen iloinen, jos joku näistä saa vinkkejä mutta nämä ovat muistiksi myös itselleni, jos dementia iskee kesken elämän.
KOHUPALJASTUS
Jotta tästä postauksesta tulisi mahdollisimman pitkä, paljastan vielä mitä eilen kuuntelin.
1. Auta Antti, toisen kauden kolmas jakso: Ystävyydestä (loput kymmenisen minuuttia, jotka jäivät edelliseltä päivältä kesken)
2. Auta Antti, toisen kauden neljäs jakso: Identiteetti ja kuntosalikieli
3. Takakansi-podcast: Marjo Pennonen – itsetuntemus ja ihmisyys
4. Ruben Stiller (jakso nauhoitettu 11.2.): Suomen koronakriisin johtaminen ja jengiväkivalta
5. Today in Focus (The Guardian-lehden podcast): The Fall of Prince Andrew (jakso nauhoitettu 17.2.), jäi noin kymmenen minuuttia kuuntelematta eli jatkan sen loppuun seuraavalla lenkillä.
Minulle saa suositella podcasteja. Olen tosin erittäin vaativa, koska haluan nauttia lenkeistäni enkä kuunnella mitään kärsimysnäytelmiä.
Podcastit, jotka eivät kiinnosta minua:
Liian lyhyet podcastit, joissa juostaan kauhealla kiireellää aiheesta toiseen niin ettei siinä ehdi edes ajatella.
Podcastit, joiden jaksoissa ei ole selkeää teemaa, vaan niihin on tumpattu sitä sun tätä. En jaksa sillisalaatteja lautasella enkä podcasteissa.
Epäkiinnostavia aiheita: lapset, lapsiperheiden arki jmv. (niistä saapi lukea ihan riittämiin kaikista muista medioista ja kirjoista), äitiys/isyys/vanhemmuus/mummous/vaarius, talon rakentaminen/remontointi, sisustaminen, meikit, käsityöt, autot, kuntosalit (ellei Antti Holma kerro niistä), rakkaus, parisuhde, penkkiurheilu tai oikeastaan kaikki urheilu, häät, ruoka, siivoaminen, televisio, tietokonepelit, kaikki pelit jne.