Kansi: ? |
Penguin 2012
S. 514
Lukeminen on ollut vaikeaa viime aikoina muun muassa kauniiden säiden ja "narkolepsian" (sitaatit, koska kyseessä ei ole todellinen sairaus nimeltä narkolepsia) takia.
Minulla on sellainen epämääräinen väsymysongelma, joka on taasen aktivoitunut. Kohdallani tarkoittaa sitä, että en pahemmin jaksa hereillä olla. Kesän jälkeen olisi tarkoitus mennä asiaa selvittelemään lääkärille.
Tämä ei ole mikään uusi tilanne minulle, mutta mukaan on tullut muitakin epämääräisiä oireita, joiden takia lienee syytä päivittää terveydentilatiedot. Mutta se siitä.
Tämä on edelleen luku- ja retkiblogi, eikä mikään lääkäripalsta. Koin vain tarvetta puolustella vähäistä lukemistani, koska kovasti haluaisin kyllä lukea enempikin.
Moyesin kirjaa The Girl You Left Behind tulikin luettua melkoisen kauan. Kyllähän kirjassa sivuja piisaa - jopa siinä määrin, että lopussa alkoi hieman puuduttaa - mutta Moyesin tyyli on sujuvaa ja helppoa. Ei mitään kikkailua kielellä tai oikeastaan millään muullakaan. Tai no, onhan kirjassa juoni!
Ihastuin etenkin kirjan alkuun, jossa eletään Ranskassa, pääasiassa St Péronnessa, ensimmäisen maailmansodan aikana. Sisarukset pyörittävät sukunsa ravintolaa, aviomiehet ovat sodassa. Pelko puolisoiden kohtalosta on kova. Saksalaiset sotilaat ovat tunkeutuneet Ranskaan ja miehittäneet kyliä. Piskuinen St Péronnen kyläkään ei miehitykseltä säästy.
Miten tämä kaikki liittyy nykypäivään ja Lontoossa asuvaan Liv Halstoniin, joka suree äkillisesti menehtynyttä aviomiestään? Kirjan nimessä on sen vastaus ja tarkemmin: kyseessä on maalaus. Maalaus nimeltä The Girl You Left Behind. Maalaus on tuhonnut elämiä, mutta kentis myös korjannut niitä. Kenties kenties.
Joka tapauksessa maalaus herää unestaan lähes sata vuotta uinuttuaan. Osin sellaisten sattumien kautta, että arvasin ne ennalta ja tavallaan se oli kutkuttavaa, tavallaan hieman liian helppoa. Mutta toisaalta onhan fiktiossa kaikki sallittua ja sattuupahan noita varmasti joskus tosielämässäkin.
Moyes keittää maukkaan sopan, jossa historialliset tapahtumat kummittelevat rinnan nykyajan kanssa. Soppaa ryystää innoissaan, liikuttuneenakin, ja muutamista ennalta arvattavista käänteistä huolimatta, se vie kielen - ja mielen - mennessään. Kirjan eduksi mainittakoon myös, että kyllä se onnistui yllättämäänkin muutaman kerran.
Mikään huumorikirja tämä ei ole. Pikemminkin melko vakava ja tunnelmaltaan melankolinen ja haikea. Pientä huumorinkukkaa Moyes yrittää viljellä, mutta kyseessä ovat leikkokukat, jotka nuupahtavat heti puhjettuaan.
The Girl You Left Behind on kaunis, puolihistoriallinen romaani. Senpä takia voinen osallistua sillä Ihminen sodassa -haasteeseen. Vaikka kirjassa ei pelkästään käsitelläkään ensimmäistä maailmansotaa, sen kuvaus ja vaikutukset ovat merkittäviä.
The Girliä ei ole käännetty suomeksi, mutta kenties joskus käännetään (niin ainakin toivon, sillä kirja on oikeasti hyvä). Onhan Jojo Moyesilta vastikään suomennettu romaani The Last Letter From Your Lover nimellä Ole niin kiltti, älä rakasta häntä. En ole tuota kys. kirjaa lukenut enkä varmaan ihan heti luekaan. Minulla on näet muutama muu Moyesin kirja hyllyssä jo ennestään, jotka on luettava ensin.
Aiemmin olen lukenut Jojolta yhden kirjan, Me Before You, josta pidin kovasti.
Seuraavat postaukset muuten tulevatkin sitten Suomesta! Parin päivän päästä siirryn nimittäin Helsinkiin lukemaan. Saatan tehdä jotain muutakin esimerkiksi ottaa kliseisiä turistikuvia, jotka koen pakolliseksi änkeä tänne. Viime suomireissusta onkin vierähtänyt kaksi vuotta, joten ihan tässä jännittää!