Pushkin One, 2015
S. 301
Julkaistaan elokuussa suomeksi nimellä Kalamiehet
Nigeria, Akure.
Kun kotka ei liitele pesänsä yläpuolella, vahdi että kaikki on kunnossa ja liihota tarvittaessa apuun voi tapahtua mitä tahansa. Jos ei kotka ole paikalla, ei falkonieerista ole paljon hyötyä. Tarvitaan molemmat.
Mutta kotka häipyy komennukselle jättäen falkonieerin pärjäämään pytonkäärmeen, sienen, etsintäkoiran (searchdog) ja koin kanssa. Tiivis pesä repeilee vallattomien poikasten kehitellessä kiellettyjä leikkejä kotkan pistävän silmän poissaollessa.
Joki on erityisen vaarallinen eikä sinne saa mennä. Sinne tietenkin mennään, sillä sellaisia pytonit, sienet, etsinätkoirat ja koit ovat.
"On the other hand, I want you all to know that even though what you did was wrong, it reflected once again that you have the courage to indulge in something adventurous. Such adventurous spirit is the spirit of men. So, from now onwards, I want you to be a different kind of fishermen."
Pytonin johdolla tullaan kalastajiksi ja kuullaan paikallisen sekopään ennustus. Se on kuin siemen, joka alkaa itää pytonissa. Siemenestä tulee verso, verso kasvaa ja alkaa tartuttaa. Ennustus alkaa toteuttaa itseään, vaan voiko verson vielä kitkeä ennen kuin se leviää kaikkialle, kaikkiin?
The Fishermen on tarkkasilmäinen (mutta suodattuu vain yhden veljen kautta) ja lämmin kuvaus sisarusten - tässä lähinnä veljesten - välisistä keskinäisistä suhteista ja heidän persoonallisuuksistaan. Toissijaisena, mutta tärkeänä, tulee muu perhedynamiikka.
Eikä tästä romaanista, jossa hypellään ajasta toiseen, tapahtumia puutu. Nuo toiset ajat ovat muistoja, muistikuvia, ja ne sulautuvat luontevasti tarinaan ja avaavat merkityksiä lukijalle tarjoillen samalla pienen palasen Nigerian kulttuuria ja lähihistoriaa.
Obioman kieli on kaunista, selkeää ja ajoittain tyylikkään vertauskuvallista; sellaista, joka kertoo riittävästi, mutta jättää tilaa lukijan omille ajatuksille ja päätelmille. Jokainen virke on tärkeä, ei ole mitään turhaa tai ylimääräistä tässä kirjassa.
Tämä on juuri sellaista kieltä, josta minä pidän. Ei keinotekoisia vertauskuvia, jotka eivät tarkoita mitään (tyyliin hän oli kaunis kuin lastulevy) - en voi sietää sellaisia. En pidä tyhjästä kielestä. Minä haluan, että kieli joko kertoo tai antaa älyllistä tulkittavaa.
Tämä on kirja, joka kestäisi usemmankin lukukerran. Onneksi tulin taannoin ostaneeni kirjan omaksi. Nyt vain ihmettelen, miksi minulla kesti näin kauan ottaa se lukuun! Ja muuten, The Fishermenissä viitataan Chinua Acheben romaaniin Things Fall Apart (suom. Kaikki hajoaa), mistä tulikin mieleeni että pitäisi lukea se uudelleen.
"What I want you to be is a group of fishermen who will be fishers of good dreams, who will not relent until they have caught the biggest catch. I want you to be juggernauts, menacing and unstoppable fishermen."
Ps. Fishermenissä puhutaan asioista oikeilla nimillä; veljeksillä on nimet, heidän vanhemmillaan on nimet. Kaikilla on nimet, jopa sekopäällä. Mutta minä en tiedä, miten kertoisin tästä kirjasta siten, että tekisin sille riittävästi kunniaa. Siksi käytin kirjassakin käytettyjä vertauskuvia - lue ja ylläty.
Okei, tämä onkin NÄIN hyvä. Nyt odotan innolla, että saan käsiini. Odotan siis suomennosta. Hyvin usein nigerialaisessa kirjallisuudessa kurkkii taustalla Achebe, joten suosittelen häntä kyllä lukemaan. Mainio postaus, kiitos!
VastaaPoistaMinä odotan innolla sinun mielipidettäsi tästä! Minun tämä tosiaan teki vaikutuksen, mutta vaikea tietenkin tietää, miten kolahtaa muihin. Luulen kyllä, että sinäkin arvostat, vaan senpä näkee sitten. :)
PoistaOlen lukenut (ja blogannutkin) tuon Things Fall Apartin, mutta on hieman päässyt yksityiskohdat unohtumaan. Minulla on kys. kirja hyllyssäkin: ajattelin ottaa uusintalukuun piakkoin voidakseni lukea ne jatko-osat.
Voi jee, kivaa saada tämä suomeksi syksyllä. Lukulistalla on, ilman muuta.
VastaaPoistaHyvä hyvä, kiva kuulla että on sinunkin lukulistalla. :)
PoistaVoi ei, minä tavallaan toivoin, että et olisi tykännyt tästä! Huomasin nimittäin minäkin, että suomennos on tulossa syksyllä ja olin ensin että 'Oi, miten kiinnostavaa!' ja heti perään, että 'En millään ehdi lukea kaikkea!' ja ajattelin, että ehkä en tykkäiskään.
VastaaPoistaMutta nyt tosiaan kiinnostaa taas tosi paljon. Kuulostaa tosi hyvältä kirjalta!
Maija, olen huomannut että itsekin joskus toivon, että jokin kirja olisi lukijoilleen pettymys tai "ihan paska", niin ei lukulista paisuisi ihan muodottomaksi :D Ei hän tässä kohta enää uskalla lukea blogeja, kun niin paljon kiinnostavia kirjoja tulee eteen jatkuvalla syötöllä!
PoistaMutta tämä "Kalamiehet" on kyllä ehdottomasti lukemisen arvoinen. Voihan tietty olla, että se on minusta hyvä ja muiden mielestä ihan arsesta, mutta ei voi tietää, ellei kokeile.
Saanko kysyä, miten ehdit lukea näin paljon? Oletko todella nopea lukija vai luetko monta tuntia päivässä? Minulla kuluu aikaa turhuuksiin kuten bimboiluohjelmien ja murhadokkareiden katsomiseen telkkarista.
VastaaPoistaTuija, saat kysyä :D En ole erityisen nopea lukija enkä kai erityisen hidaskaan, lienen keskitasoa. Tai no, osaan lukea nopeasti eli pikalukea, mutta en yleensä jaksa koska se ei tunnu mukavalta. Jos on huono kirja, luen sitä nopeammin että pääsen siitä eroon. Lukunopeuteni suomeksi ja enkuksi on suunnilleen sama ja itseä miellyttävä lukunopeus saattaa ajoittain olla varsin hidaskin, jos eli kun jään maistelemaan virkkeitä tai märehtimään kirjan tapahtumia/ajatuksia.
PoistaLuen lähinnä iltaisin, hyvin harvoin luen päivän aikana enempää kuin puoli tuntia, ellen ole mökkeilemässä korvessa, jolloin tulee luettua pitkin päivää. Luen keskimäärin 70-80 kirjaa vuodessa eli viikossa noin kaksi kirjaa. Tosin kovin pitkää kirjaa luen helposti yli viikonkin kun taas lyhyemmät luonnollisesti nopeammin. Luen iltaisin useamman tunnin ja lukeminen loppuu yleensä siihen, kun kirja kolahtaa otsaan :D
En katso telkkaria juuri lainkaan. Seuraan muutamaa sarjaa (muun muassa Walking Dead, American Horror Story, Game of Thrones, Vet on the Hill), mutta katselen ne yleensä nauhoituksena ja kerralla sitten useamman jakson yleensä viikonloppuna (GoT:n uusinta tuotantokautta en ole edes korkannut vielä, vaikka se on vissiin jo melkein loppunutkin). En katso viikolla telkkaria ollenkaan paitsi uutisia etenkin nyt Brexitin aikaan.
Minulla on vaikeuksia keskittyä telkkarin katsomiseen. Jännä juttu, että lukemiseen harvemmin ei. Siksi varmaan katsonkin niin vähän telkkaria, kun siinä katsellessa pitäisi olla tekemässä samalla jotain ja siinähän tulee burn out. :D
Perhedraama ja tapahtumarikkaus kuulostavat hyvältä. Olen jotenkin onnistunut ohittamaan koko kirjan, mutta kiinnostavalta kuulostaa. Kiitos muistutuksesta:)
VastaaPoistaJassu, pakko hieman vetää sanoja takaisin tuosta tapahtumarikkaasta. Tai no, ei varsinaisesti vetää takaisin, mutta tapahtumat ovat tosiaan levällään eri ajoissa. Kirja etenee miellyttävän jouhevasti koko ajan ja onnistuu olemaan jopa hieman jännittävä paikka paikoin. Kyllä suosittelen!
PoistaTämä oli tämän kirjasyksyn ensimmäinen kirjani, ja kiinnostavasti alkoi!
VastaaPoistaKalamiehet on todella voimakas kirja: se vierailee päässäni vieläkin!
Poista