Sivut

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Monikulttuurisuudesta noin yleisellä tasolla


Me haluamme säilyttää oman kulttuurimme!

Ai minkä, miltä ajalta? Ajalta hevoskärryt ennen sähköä, kun kynttilät lepattavat tunnelmallisesti tornihuoneessa. Ylimystö kirjoittaa sulkakynällä, muut eivät kirjoita koska eivät osaa. Muut eivät myöskään lue, koska eivät osaa.

Vai siltä ajalta, kun oli jo sähköä ainakin varakkailla. Kun radio tuli taloon ja tavistenkin saataville. Mustavalkoinen televisio vai värikuvallinen? Ehkä halutaan kuitenkin puhelin, kännykkä, netti. Mutta vain sellainen netti, jossa on oman maan sivustoja, ettei tule vaikutuksia muista kulttuureista?

Ikään kuin kulttuuri olisi jokin käsin kosketeltava aines, joka ei muutu. Ei tarvitse kuin katsoa omaa elettyä elämäänsä taaksepäin, niin näkee muutoksen. Monikulttuurisuus on alkanut jo sieltä. Ei sitä hehkulamppua suomalainen keksinyt.

Internet avasi pääsyn tiedon - ja eri kulttuureiden - valtatielle, jota ennen tutkittiin lähinnä kirjallisessa muodossa. Pitäisi perua internetkin, jos ei haluta omaan kulttuuriin vaikutteita muualta eli sitä monikulttuurisuutta.

Pohjois-Koreassa on osattu toimia hienosti sulkemalla maa kokonaan ulkopuolisilta: siellä se oma kulttuuri sitten kukoistaa ja voi hyvin eikä ole pelkoa monikulttuurisuudesta. Paitsi Kiinan rajalla, jossa salakuljetetaan tavaraa niin paljon kuin kädet kantaa ja ihmiset loikkivat ihmettelemään suurta maailmaa.

Mikä siis tämän päivän monikulttuurisuudessa pelottaa? Sekö, että sinne omaan monikulttuurin kehtoon tulee muitakin asumaan. Sitä voi jeesustella samalla kun vetää turkkilaisen pyöräyttämää kebabia naamariin, kun lukee amerikkalaisen/syyrialaisen/intialaisen/japanilaisen jne. kirjoittamaa kirjallisuutta. Kyllä on kamalaa, kun NE tulee tänne levittämään omaa kulttuuriaan ja tuhoamaan meidän.

Tuntuu, että NE on synonyymi tietyille ihmisille, joilla on se tietty uskonto. Tai ihonväri. Vai moniko on kuullut, että Suomessa kauhisteltaisi vaikkapa venäläisen kulttuurin vallankumousta. Tai Britannian, Amerikan? Noh, siitähän kuulee valituksia, että Suomi on niin amerikkalainen, nyyh nyyh. Kenen vika se on? Ei ainakaan amerikkalaisten Suomessa asuvien. Eiköhän ne kulttuurivaikutukset tule ihan muualta ja niitä toteuttavat supisuomalaiset itse.

Kehitystä ei voi pysäyttää. Paitsi siellä Pohjois-Koreassa on yritys kova kymmenen. Pelkästään teollistuminen muutti kulttuuria ja se muutos jatkuu yhä. Se ei koskaan lopu. Tai no, ehkä sitten kun maapallo posahtaa.

Moni haluaa sulkea rajat, mutta säilyttää itsellään oikeuden liikkua. Kuinka kaksinaamaista. Sivusin aihetta tässä postauksessani, lähinnä tosin kommenttilaatikossa, sillä itse postaus lienee niin kryptinen, ettei sitä voi tajuta kunnolla kukaan.

6 kommenttia:

  1. Hear, hear!
    Täällä oli kans just vaalit, ja...
    Mutta onwards and upwards, järki toivottavasti taas voittaa, joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ihmiset voisivat kertoa (tai edes pohtia itsekseen rehellisesti) mitä pelkäävät/kauhistelevat monikulttuurisuudessa. Olisi mielenkiintoista kuulla noita mietteitä hyvin jäsenneltynä eikä minään foliohattuisina ne tulee ja vie meidän naiset/miehet/työt -juttuina.

      Ai sielläkin vaalihumua. Toivottavasti tulos on jotain järkevää :D

      Poista
  2. Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Kulttuuri säilyy, vaikka se muuttuu: jos se katoaa, se ei säily. Jälkimmäisen suhteen Suomessa ei ole tällä hetkellä vaaraa.

    Ksenofoobikot ja hysteeriset konservatiivit ovat aina vastustaneet kulttuurin muutosta. Onneksi tämä maailma on kuitenkin syntynyt uudistushenkisten käsissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, ihmeellistä miten moni ei näe sitäkään, että ovat itsekin muuttamassa sitä omaa kulttuuriaan.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.