Sivut

lauantai 26. marraskuuta 2022

Järisyttävät paljastukset - katso myös kuvat!

Pöllin tällaisen 20 asiaa minusta -haasteen Kirjarikas elämäni -blogista. Myös Anki on haasteen tehnyt. Napatkaa muutkin tämä haaste, on niin hauska lukea muiden vastauksia! 


1. Olen syntynyt Helsingissä ja Suomessa asunut vain Helsingissä ja Espoossa.

2. Pienenä olin varma, että isona minusta tulee toimittaja. Ja niin tulikin, mutta tuli muutakin.

3. Parhaat piirteeni ovat... en tiedä. Olen melko kiltti, mutta en kynnysmatto. Arvostan ystävällisyyttä ja pyrin itse olemaan toisille ystävällinen. Huumorintajuni on mielestäni hyvä, jonkun toisen mielestä se on varmaan mauton.

4. Viimeisin sisustusostokseni on keittiö. Tai ei sitä ole vielä ostettu, mutta eilen kävin (mieheni kanssa) paikallisessa keittiöliikkeessä tiedustelukäynnillä (siellä hurahti yli tunti) ja tiistaina tulee suunnittelija kylään keittiöömme.

Täällä onkin hieman kinkkisempää suunnitella keittiö, koska sinne pitää tunkea niin paljon kamaa aina boilerista pyykinpesukoneeseen. Ei ole myöskään kokemusta keittiörempasta täällä, niin pitää selvitellä kaikki kaasu-, sähkö- ja vesiliitännät, että miten hoituu mikäkin ja missä järjestyksessä mikäkin asia kannattaa tehdä (keittiö on siis menossa täysremppaan eli kaikki vaihtoon lattiaa myöten)

5. Haluaisin matkustaa... juuri nyt en minnekään. Olen matkustellut aika paljon, joten rauhoittumista on tapahtunut. Nykyään matkustaessa kiinnostaa luonto ja patikointi. Kaupunkilomat eivät enää oikein innosta ainakaan pitkällä kaavalla. Halutessani kaupunkilomalle voin matkustaa vaikka junalla (elleivät ne ole lakossa) Edinburghiin. Kotimaanmatkailu kiinnostaa eniten tällä hetkellä eikä sekään kovin paljon.

6. Suosikkijuomani on aamulla kahvi, muuten vesi. Mikään ei maistu paremmalta kuin kylmä vesihörppy hikisellä patikalla. En juo lainkaan limuja enkä mehuja.

7. Lempiruokani on jotain linsseistä tehtyä. Ja mieluummin niin, että olen itse tehnyt. En tykkää kokkailla, mutta linssisysteemien tekeminen ei juuri mitään vaadi (lähinnä rehujen paloittelua, josta pidän).

Rakastan melkein kaikkia rehuja: parsakaali, kukkakaali, parsa, punajuuri, selleri, porkkana, paprika, tomaatti, kaikki salaatit, peruna, pavut, kaalit jne.

 

8. Viikonloppuisin herkuttelen... en erityisesti herkuttele. Patikoiden päätteeksi voin viikonloppuna palkita itseni terassilla juomalla kuivan siiderin.

9. Lempiblogini, joita seuraan säännöllisesti, ovat listattu tuohon sivun reunaan.

10. Kirjat, joita olen lukemassa nyt, ovat Kim Juhean Beasts of a Little Land ja Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut. Muitakin on kesken, mutta niiden kanssa en nyt edisty tai ovat ns. salakirjoja, joita en luultavasti tuo blogiini.

11. Lempilajini kirjallisuudessa on milloin mikäkin. Olen fiilislukija eli otan kirjoja lukuun vallitsevan mielialan ja intressien tiimoilta ja ne voivat vaihdella aika usein tai sitten eivät.


12. Suosikkisovellukseni kännykässä ovat Instagram ja Spotify, josta en kuuntele musiikkia vaan niitä podcasteja.

13. Kahvini juon Oatlyn Barista editionin kera. Mustana en juo eli jääpi juomatta, jos ei ole sopivaa lantrinkia.

14. Viikkorutiineihini kuuluvat erilaiset arkiset jutut esimerkiksi pesutuvassa käyminen, koska meillä ei ole pyykinpesukonetta. Sen hankimme sitten, kun uusi keittiö asennetaan.

15. Viimeisin elokuva, jonka olen nähnyt elokuvateatterissa on... en muista. En oikeasti edes muista, milloin olen käynyt elokuvissa viimeksi. Sen muistan että kun viimeksi kävin, äänet oli niin lujalla että meinasi korvat revetä. Ei jäänyt intoa mennä uudelleen.

16. Rentoutuakseni lähden lenkille tai patikoimaan. En rentoudu makaamalla, vaan liikkumalla.

17. Lemmikkieläimeni ei ole vielä syntynyt. Ehkä joskus on tai sitten ei. Rakastan eläimiä, mutta tyydyn toisten lemmikkien paijaamiseen.

18. Lempivuodenaikani on kevät ja kesä ja alkusyksy vielä menettelee. Talvi on perseestä, mutta onneksi se täällä on niin leuto, ettei se tunnu niin pahalta. Suomen talviaikoja inhosin osin myös atooppisen ihoni takia.

19. Ruokabravuurini on moroccan lentils omalla salaisella reseptilläni tehtynä.

20. Lempimusiikkiani on melkein kaikki. Olen fiiliskuuntelija ja käytän musiikkia myös tiettyjen tunnetilojen saavuttamiseen.

Mukavaa viikonloppua! Kuvat (ruokakuvia lukuun ottamatta) otettu tässä kuussa.

16 kommenttia:

  1. Kivoja vastauksia! Fiilaan tuota atooppista ihoa talvella! Muutoin pysyy hyvin itsestään kurissa mutta siirtymä talveen saa aikaan järjettömät kutinat jalkoihin ja rintakehään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Atooppinen iho on kyllä rasittava. Itse aloin rapistua jo kuuden viikon aikana Suomessa, kun loppua kohden säät viileni. Kuuden viikon lopulla sormenpäät olivat niin kuivat, että niihin tarttui kankaat kiinni. Todella ällön tuntuista eivätkä rasvat siihen auttaneet. Ei vaan sovi Suomen kuiva syys- ja talvi-ilma. Olin ennen talvet kroonisesti ruvella, täällä ei tule talvella välttämättä kertaakaan ihottumia minnekään. Minulla ihottumat tulevat yleensä naamaan ja käsiin.

      Poista
  2. Kyllä näistä vastauksista piirtyi se Elegia, jonka tunnen <3

    VastaaPoista
  3. Mää muuten käytän leffateattereissa kuulokkeita suojaamaan melulta. Muuten tulee niin paha olo siellä. Sen jälkeen ku tajusin rueta käyttään kuulokkeita leffassa, ei oo ollu mitään ongelmaa.

    Määki väsäilen tätä parhaillaan! Hirveen mukavaa lukea ihmisten vastauksia tähän haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulokkeet tietty voisi olla eräs idea, mutta toisaalta pelkkä melu ei ole häiriöksi, vaan myös se että tuntuu että se metakka resonoi koko kroppaan. Voi tietty olla, että volyymeja on laskettu siitä kun viimeksi elokuvissa kävin. Vaikea tajuta, että kukaan nauttii sellaisesta tunteesta kuin kehoon ajettaisiin sähkövirtaa. Siltä se melu nimittäin ainakin minulle kehossa tuntui :D

      Tulenkin lukemaan sinun vastaukset pian!

      Poista
  4. Tämä talvi on Savossa tuntunut kylmemmältä kuin mittari näyttää. En tiedä miksi. Tulis edes lunta kunnolla niin pääsis kolaamaan.
    Elegiseltä kuulostaa tosiaan. Ei suurempia yllätyksiä, paitsi tuo jänis. Elokuvissa on kyllä liian kovat volyymit. No, onneksi on tämä pandemia, ei tarvitse käydä kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tietysti hyvä, että ketjukolaaja pääsisi kolaamaan :D

      Jänis tuli vastaan kylän perinteisessä joluvalojensytysjuhlassa. Tokihan sitä piti mennä pällistelemään, vaikken ole yhtään Peter Rabbitia katsonut enkä varmaan katsokaan.

      Poista
  5. Kiva lukea vastauksiasi tähän kyselyyn. Ihanat ruokakuvat ja kohdasta 18 täysin samaa mieltä. Mihin me tarvitsemme talvea? - No, vastakohtana toimii, osaa keväällä iloita, kun pääsee taas kohti lämpöä. Lihakset rentoutuu lämmössä ja keuhkotkin tykkää kesäilmasta, puhumattakaan mielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä osaan iloita keväästä ja kesästä, vaikkei talvea olisikaan. :D En oikeastaan edes ymmärrä tuota ”ansainta-ajattelua” että pitää ”kärsiä” ensin osatakseen arvostaa/nauttia jostain. Nämä brittitalvet menettelee, kun ovat niin leutoja ja kosteita (eli iho ei räjähdä).

      Otapa sinäkin koppi tästä haasteesta? Toisten vastauksia on kiva lukea!

      Poista
  6. Elokuvateattereiden äänimaailma voisi olla hiljaisemmalla. Kävimme marraskuun alussa katsomassa musikaalin Turun teatterissa. Ensimmäinen puoli tuntia oli korvat helisemässä, sillä äänet olivat liian kovalla. Myös ostoskeskusten mainosäänet ovat hirvittävän isolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaan taida olla ainoa, jota liian kovalle säädetyt volyymit suorastaan satuttaa. Ymmärrän, että voimakas ja tarpeeksi kova äänimaailma kuuluu elokuvateattereihin, mutta jotain rajaa. Ja juu, ärsyttää myös ostareiden ja kauppakeskusten kovaääniset ilmoitukset/mainokset.

      Poista
  7. Kiitos <3 Oli kivaa lukea. Tein myös omani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla ja kiitos kun kommentoit! Kävinkin jo lukemassa sinun vastauksesi <3

      Poista
  8. Olipa kiva lukea näitä! Vihdoin jaksoin sairastelultani tulla tänne kommentoimaan. Ihania ruokakuvia! Minäkin tykkään linsseistä. Kun kysyttiin sitä ruokabravuuria, yksi olisi voinut olla linssikeitto. Minä myös rentoudun parhaiten liikkuessani, mutta tulee silti luettua enemmän ja liikuttua vähemmän. Siksi en kai olekaan kovin rento :D Toimittajaksi halusin vasta isompana, ja hetken sitä työtä kokeilinkin, mutta siitä ei sitten syntynyt sen enempää. Ellei sitten joskus vielä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, toivottavasti sairastelu alkaa olla takanapäin!

      Itse koen ruokakuvat yleensä tosi tylsiksi (ellei niissä ole jotain taiteellista twistiä tmv.), siis myös omani. Mutta oli pakko laittaa, koska halusin esitellä nämä ihanat lempiraaka-aineeni :D Linssiketto on myös hyvää!

      Minulla tulee nyt liikuttua niin paljon, etten jaksa juuri lukea. Käyn ylikierroksilla taas vaihteeksi, mikä on lopulta aika rasittavaa.

      Minua ei toimittajan työ kiinnosta enää pätkääkään. Se oli hyvin toisenlaista silloin kun itse vielä työskentelin toimittajana ja alaa opiskelin eivätkä toimittajat tuolloin tuoneet itseään esille, vaan keskiössä olivat aiheet. Olen siis tosi old school eikä kiinnostaisi brändätä itseä ja olla esillä somessa jne. Eri asia jos voisi kirjoitella vain reportaaseja ja olla antamatta itsestään mitään. :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.