Sivut

torstai 22. syyskuuta 2011

Lempijuttuja tunnustuksen tiimoilta

Sain Norkulta ihanan tunnustuksen - kiitos paljon (voisin ojentaa saman tunnustuksen takaisin sinulle)!

Olen joskus usein aika laiska osallistumaan näihin, mutta arvostan kovasti elettä.

Tunnustuksen saanut haastetaan samalla kertomaan lempiasioistaan, joten täältä pesee.


Lempiruoka: Hiilarikammoisten kauhuksi tunnustan, että rakastan perunaa. Perunaa uunissa, muussina, höyrytettynä (en koskaan keitä; katoaa vitamiineja), foliossa ja ties missä. Perunan kaveriksi kuuluu salaattia tai raastetta. Ja raejuustoa. Rakastan pelkistettyjä ruokia. Keitetty porkkana on myös nam nam.

Lempimakeinen: Tämä on helppo, Turkinpippuri - kaikki värit! Ja Dracula. Ja pääkallot. Eli kovat salmiakkikarkit, joita luonnollisesti ei täältä saa. Olen hulluna myös joihinkin jäätelöihin, esim. sitruunajuustokakkujäätelö oli aivan taivaallista. Se oli tosin kausiherkku eli sitä ei saa enää. Nyyh.

Lempilukeminen: Minulla on aika laaja maku kirjojen suhteen eli hieman vaikea eritellä. Afrikka-ja Aasia-aiheiset kirjat nousevat aika korkealla mieltymyksissäni, mutta pidän myös dekkareista jne.

Lempipaikka käsitöille: Sellaista ei ole, sillä en tee käsitöitä. Lahjojen puutetta esiintyi jo koulussa. Sain lapasparin valmiiksi (opettaja kutoi siitä varmaan puolet), mutta villasukkien kanssa ei käynyt yhtä hyvin. Heitin myös kerran neuletyöni ulos luokanikkunasta (kolmas kerros) ja loput ajasta menikin sitten niiden etsimiseen ulkoota. Arvostan kyllä kovasti kättetaitoisia ihmisiä, joillainen esim. äitini on.

 Lempielokuviani: Toisin kuin kirjojen kohdalla, elokuvagenreistä nousee pari mieltymystä selkeästi ylitse muiden; kauhu ja aasialaiset "kamppailutaide-elokuvat" (Japani, Kiina, Hong Kong) leffat. Ehkä paras leffa ever on Lady Snowblood (josta muuten KillBill- elokuvat saivat kimmokkeensa). Pidän myös Tarantinon leffoista.

Ninja in the Dragon's Den on ikisuosikkileffani lapsuuden ajoilta.





Olin rakastunut Jen-Mo:ta näyttelevään Hiroyuki Sanadaan ja haaveilin hänestä päivät yöt.

Kelpaisi tuollainen mies vieläkin, ellen olisi jo aviossa. Hänhän on vain komistunut ikääntyessään! ;)

5 kommenttia:

  1. Peruna on herkku! Ihan turhaan dissattu ruoka-aines.

    Minäkin olin kouluaikaan kässäkammoinen, olin "veistossa" niin pitkään kuin vain suinkin oli mahdollista. Sitten jossain vaiheessa minut (ja pari muuta tyttöä) painostettiin tekstiilitöihin. Vihasin sitä! (Taisi minulta lentää joitan rääsyjä roskikseenkin, kun meni hermo...)

    Edelleenkään en ompelukoneeseen koske kuin pakon edessä, mutta muuten olen innostunut tekemään kaikenlaista, ja ilokseni huomannut osaavanikin aika paljon. Oppinut tosin olen ihan itse tekemällä, yrityksen ja erehdyksen kautta, koulussa en oppinut yhtään mitään.

    VastaaPoista
  2. Näitähän oli mukava lukea, kiva että teit tämän. :)

    Turkinpippurit ja Draculat ovat muuten ihania, ja Ufot. Niitä tulee syötyä aina siihen pisteeseen että on kitalaki kipeänä. Hullu mikä hullu... Yritin kerran tarjota mun matkasalmiakkejani Kiinassa paikallisille, toinen ei edes suostunut maistamaan ja toisen henkilön ilme oli aika mielenkiintoinen puraistuaan karkin rikki... Sain jatkossakin syödä salmiakkia ihan yksin. :D

    VastaaPoista
  3. Onnea tunnustuksesta!

    Siis perunasta saa vaikka mitä herkkua. Ylitse kaiken meillä se on valkosipulihomejuustoperunavuoka (sic!), jota voi syödä kalan, kanan tai minkä kanssa tahansa. Tosin se on niin herkullista,e ttä on itsessään ruoka, salaattia vain kylkeen.

    Minä HALUSIN olla hyvä käsitöissä ja kun tuli niiden pakollisten villasukkien vuoro, minä valistsin kaikkein vaikeimman kuvion ja halusinkin tehdä polvisukat! En todellakaan ollut mikään käsityön kuningatar ja niinpä olin tuskassa, kun opettaja ilmoitti, että minun työni tulee kevätnäyttelyyn, koska olen ainoa, joka tekee polvisukat. Kun äitini kuuli tämän jouduin istumaan kaikki illat ja viikonloput kutomassa kauniissa toukokuussa, kun muut jo ryntäsivät mereen uimaan. Olin siis sukkien vankina! Aivan käsittämätöntä,että sain käsityöstä 9! En osaa edelleenkään kutoa muuta kuin niitä ylipitkiä kaulaliinoja sekä hevoselle tein talviloimen.

    Olen minäkin jotain paiskonut ikkunoista ulos, mutta en vielä käsitöitä;-)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista, ihanat! Vastaan niihin kunnolla myöhemmin tänään. Nyt pitää rientää lenkille :)

    VastaaPoista
  5. Oho, vähän kesti taas vastaaminen, mutta aina kyllä vastaan. Joskus vaan vähän myöhemmin kuin ennemmin ;)

    Mymskä: Niin minustakin - ihan itkettää lukea dissausjuttuja perunasta milloin mistäkin syystä!

    Minä inhosin veistoakin, mutta siellä sain sentään jotain aikaiseksi. Nimittäin sen klassisen leikkuulaudan :D Eikös se mennyt niin, että sekä veistoa että tekstiilitöitä oli puoli vuotta kumpaakin ja sitten piti valita jompi kumpi. Noh, valitsi kässän, vaikka inhosin sitä. Mutku oli pakko :D Ompeleminen sujui hieman paremmin kuin kutominen, mutta vihasin sitäkin, heh ;)

    Omassa rauhassa tekemällä ja kokeilemalla oppii kyllä parhaiten.

    Norkku: Joo, ufot on kanssa hyviä! Minun hammaslääkäri täällä kysyi minulta kerran tykkäänkö salmiakista. Hän on siis käynyt Suomessa ja tiesi jotain juttuja. Sanoin, että tykkään ja hän sitä sitten ihmetteli ;)

    Leena Lumi: Juuri niin, peruna on oiva ja nykyään niin aliarvostettu rehu!

    No mutta sinähän osaat sentään jotain - ylipitkä kaulaliina kuulostaa kivalta. :D

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.