Sivut

torstai 25. huhtikuuta 2024

Aivokuollut lukukuuluminen

Paljon on kirjoja kesken, mutta kaikkien kanssa etenen hitaasti. Lukuintoa on eli tällä kertaa ei ole kyse mistään depressiivisistä lukujumeista, vaan siitä että liikun niin paljon että pää tyhjenee enkä jaksa saati ehdi lukea kovin paljon. Nukahdan kirjan kanssa hyvinkin aikaisin illalla.

Täytynee hidastaa tahtia, joka on siis koventunut ikävän hermonpinteen takia, joka vaivaa lähinnä levossa. Olen ”hoitanut” sitä liikkumalla vielä enemmän, koska en jaksa lepokipua (liikkuessa ei satu).

Paljon liikkuva ihminen tietänee sen tunteen, kun aivotoiminta hidastuu pitkään jatkuvassa rasituksessa. Ihminen voi muuttua suorastaan tyhmäksi fyysisesti väsyneenä ja alkaa esim. miettiä, miten jonkin portin saa auki vai pitääkö sen yli kiivetä.

Olen tällaisessa aivokuolleessa tilassa monesti päivän päätteeksi, joten ei ihme ettei lukeminen suju, koska pitäisi kyetä hieman ajattelemaankin. Aamuisin eli nyt minulla esiintyy jälleen aivotoimintaa.

(Välihuomio: kuvat patikoiltani)

Aktiiviluvussa (etenee hyvin hitaasti) minulla on muun muassa irlantilaisen Paul Lynchin 2023 Booker-palkittu teos Prophet Song. Kirja valikoitui lukuun Helmet-lukuhaasteen kolmannen kohdan tiimoilta eli lue Booker- tai Pulizer-palkinnon voittanut kirja.

Pääsääntöisesti en jaksa yhdysvaltalaista kirjallisuutta, koska kyseinen maa miljöönä tai muutenkaan ei kiinnosta. Oli siis selvää, että valitsen luettavaksi Booker-voittajan. Prophet Song tuntui sopivalta ja olin sen lisännyt kirjastolistallenikin.

Prophet Songin asetelma on hyytävä (yksinkertaistettu pähkinänkuori: valtio alkaa alati rajummin vahtia kansalaisiaan) ja periaatteessa sitä voisi lukea ahmimalla. Mielelläni lukisinkin pidempiä pätkiä kerrallaan, mutta kuten jo totesin – lukeminen on ollut aivokuolleisuuden takia hieman hankalaa.

Toinen aktiiviluvussa oleva kirja on japanilaisen Kaoru Takamuran romaani Lady Joker, joka on minulla ja Kirjaimia-blogin Lauralla lukupiirikirjana. Viikoittainen lukupätkä on noin sata sivua. Pyrin lukemaan hieman joka päivä, ettei tarina unohdu. Tai pikemminkin massiivinen talousjargon, jota kirjassa on sen verran että se käy hermoille. Ihan kuin lukisi jonkin yhtiön vuosikertaa, jos saan hieman liioitella. Muut osuudet ovat kiinnostavia, mutta aina kun alkaa ”talouspauhu”, tekisi mieli vaikka kuolla.

Caleb Femin runoteoksen Poor parissa viihdyn satunnaisemmin. Tulee silloin tällöin luettua runo, sivut kääntyvät maltillisesti. Pääasiassa olen pitänyt lukemastani, vaikka osa runoista menee ehkä hieman ohi tai en vain saa kiinni mahdollisista ajatuksista. Mutta en anna sen häiritä.

Ja vielä on kesken Guy Delislen sarjakuvateos Jerusalem, jonka parissa etenen melko hitaasti. Noin yleisesti minun on helpompi keskittyä pitkiin kokonaisuuksiin eli romaaneihin. Jerusalem muistuttaa aiheesta/tilanteesta toiseen pomppimisen takia lähinnä novellikokoelmaa, joita en lue koska niihin (novelleihin) minun on vaikea keskittyä.

Olen miettinyt miksi. Syy on niinkin yksinkertainen, että kunkin novellin kohdalla täytyy aloittaa keskittyminen ns. alusta. Romaanin parissa sillä yhdellä aloittamisen keskittymisellä menee koko kirja, vaikka teoksessa olisi tuhat sivua. En tiedä saako tästä otetta. Minulla ei siis ole varsinaisia keskittymisvaikeuksia lukea, vaan nimenomaan aloittaa lukeminen ”tyhjästä”.

Jospa ensi kerralla sitten mielipide jostain kirjasta. Saas nähdä, minkä näistä saan seuraavaksi luettua loppuun.

8 kommenttia:

  1. Siellä on jo kivan keväistä. Täälläkin ihmisiä näkee paljon enemmän ulkona, kun lumet sulavat. Muulloin pääasiassa näkyy koirien ulkoiluttajia säässä kuin säässä. Meilläkin on pari koiraa, joten säätila ei kovin paljon vaikuta ulkoiluun, 6-8km joka päivä.
    Ulkoilua ja liikkumisen iloa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen nähnyt/lukenut, että Suomessa sitä lunta vaan tulee ja tulee:D

      Täälläkin on tavanomaista koleampaa vuodenaikaan nähden. Ihmisiä en mielelläni katsele eikä niitä onneksi tarvisekaan nähdä, kun hilluu “ylämaailmassa”. Harvemmin tulee kovin monta ihmistä jos yhtään vastaan päivän aikana paitsi sitten tietysti kun laskeutuu alas. :)

      Poista
  2. Liikunta, kaiken lisäksi noin upeissa maisemissa, on pätevä syy olla aivokuollut 😊👍 Minäkin luen nykyään aika hitaasti, viime aikoina lähinnä dekkareita. Tällä hetkellä menossa Jane Harperin Ulkopuoliset. Lähetin sinulle meiliä 📧

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, yritän liikaa olla stressaamatta sitä, että lukeminen on toistaiseksi hieman paitsiossa. Näitä kausia tulee ja menee, joten luotan siihen että jossain vaiheessa sitä ehtii taas lukeakin enemmän. Kohta on varmaan jokin rasitusvamma tulilla, jos tätä tahtia vielä kauan jatkan, niin viimeistään sitten ehtii lukemaan :D :D

      Tuon Harperin kirjan olen lukenut, tykkäsin! Ja luin mailisi, kiitos. <3 Kirjottelen sulle tässä viikonlopun aikana. Nyt juon aamukahvia ja sitten lähden vaihteeksi fillaroimaan itseni aivokuolleeksi. ;D

      Poista
  3. Minullakin on ollut hieman aivokuollut olo, mutta ei liikunnan vaan uuden työkokeilun myötä. Olen nyt tehnyt nelipäiväisellä viikolla aamuvuorot ja iltavuorot. Iltavuoropäivinä on jotenkin hankalaa uppoutua kirjoihin, koska aamupäivällä on koko ajan tietoinen edessä olevasta työpäivästä.

    Olisi korkea aika saada Seväsen kirja Ikitalven polku paremmalle mallille, se on pakko palauttaa viimeistään ensi torstaina. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuon tunteen: siis vaikea keskittyä lukemiseen, jos on menoa xx ajan kuluttua. Sitä helposti vain vahtaa kelloa ja ajatus karkailee muualle.

      Kirjaston kirjan lähenevä eräpäivä on kyllä usein tehokas keino spurtata kirja loppuun – eillei lainaa voi uusia :D

      Poista
  4. Kiitos kauniista kuvista, joita katsellessa silmä ja sielu lepäävät sekä mieli rauhoittuu ynnä kenties se täälläkin hakusassa kaiken tohinan ja toistuvien lumikuurojen keskellä oleva ja ollut lukuvirekin kohenee!

    Tilanteet ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat, luonossa on tullut paljon kuljettua kevään ensimerkkejä ja muuttolintujen saapumista tarkkaillen, joten eiköhän tämä tästä tasapainoitu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut täälläkin tavanomaista viileämpi kevät, mutta onneksi ei sentään mitään lumijuttuja ja tässä vastatessa ehti säätkin jo lämmetä. :D

      Minä haluaisin kyllä lukea enemmän, mutta en vain jaksa koska olen niin väsynyt iltaisin että nukahdan jo muutaman luetun sivun jälkeen. Mutta ihme on tapahtunut ja hermokivut ovat kaikonneet lähes kokonaan, joten voin rauhoittaa tahtia ennen kuin ilmestyy rasitusvammat :D

      Lempeää kevään jatkoa! <3

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.