Sivut

keskiviikko 6. joulukuuta 2023

6. luukku: Olen suomalainen

Borrowdale Valley
 

Joulukuu ja siten myös kalenteri on edennyt peräti kuudenteen luukkuun. Aiheena on tänään MAIL.

Etanapostia tulee aika harvoin. Viimeksi tuli tilaamani kirjeäänestysmateriaali Suomesta. Sähköpostiin tulee “uutiskirjeitä” eli mainoksia. Kaikkein pahin on Boots (kemppariliike), josta voi tulla useita maileja per päivä. En ole avannut niitä enää aikoihin, vaan deletoin avaamatta.

Muistelisin, että joskus sata vuotta sitten kun olen kyseisen puljun uutiskirjeen tilannut (kun puoliksi pakotettuna taivuin ottamaan kanta-asiakaskortin), siinä on ollut maininta että tulee max. KAKSI sähköpostia viikossa. Nyt tulee vähintään KAKSI päivässä. Pitäisikin jaksaa perua koko paska. En ole toistaiseksi perunut, koska näen kätevästi bonustilanteeni noista kirjeistä.

Ne olisi tosin helppo tarkistaa myös kirjautumalla Bootsin sivuille, mutta kirjautumisesta tuli rasittavaa, kun vahingossa muutin kirjautumisen kaksivaiheiseksi eli ei riitä normikirjautuminen, vaan pitää vielä tekstarilla saatu koodi syöttää erikseen. Liian rankkaa, ei jaksa.

Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi linkitän 6.12.2016 kirjoittamaani postaukseen, jossa kerron lyhyesti suomalaisuuden kokemisesta (koen edelleen samoin, joten miksipä keksiä pyörä uudelleen kun voi lainata vanhaa).

Samaisessa postauksessa muuten kirjoitan, etten pystyisi asumaan tuppukylässä. No tässä pieni viesti sille nuoremmalle minulle: kyllä pystyt, kun aika on kypsä. Sitten oikein haluat. Toki riippuu tuppukylästä eli missään muualla kuin täällä Järvillä en voisi kuvitella tuppukylässä asuvani.

Mitään persoonanmuutosta tässä ei ole tapahtunut – ainoastaan painopiste on muuttunut eli halutessani niitä kaupungin houkutuksia hyppään dösään ja menen niitä kokemaan.


HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

6 kommenttia:

  1. Kiintoisat avaukset ml. tuo vuodelta 2016, näin me muutumme - kasvammeko ja kypsymmekö mene ja tiedä - maallisen matkamme varrella:)

    Totta: painopisteet muuttuvat ja reissuilla olen useasti kokenut, että koti on myös pitkälti mielentila, sillä mitä erilaisemmissa paikoissa on vallannut seesteinen ja tyyni olo, sielu ja mieli ovat rauhoittuneet, tunteneet olevansa oikeassa paikassa, kotona.... Itsenäisyyspäivää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ihminen muuttuu tietyssä määrin läpi elämän. Se on selvää. Peruspersoonallisuuden ydin tuskin hirveästi lopulta kuitenkaan muuttuu. Sitä kuitenkin aina tunnistaa itsensä. En yllättynyt tästä muutosta, koska olin kasvanut siihen ja tiesin, etten muuttoa kadu ja oikeassa olin.

      Koti on tosiaan mielentila ja itse ajattelen, että koti on itsessä. Ei se ole riippuvainen kohdallani muista ihmisistä. Olen kotona, kun olen itseni kanssa – ihan sama, missä olen.

      Poista
  2. Hyvää itsenäisyyspäivää sinne tuppukylään!

    VastaaPoista
  3. Itselläni Saksan-vaihto 2016 voimisti omaa kansallistunnetta todella paljon. Toki en siellä viihtynytkään, mikä sai varmasti eri tavalla arvostamaan suomalaista yhteiskuntaa. Joskus ennen sitä oma kansallistunne oli aika laimea, kun ei ollut kokenut kunnollista vertailukohtaa omalle kotimaalle. Toki jollekin voi käydä just päinvastoin, että se ulkomaa tuntuukin paljon enemmän omalta paikalta ja sinne haluaa jäädä pysyvästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei ole erityisen voimakasta kansallistunnetta Suomeenkaan. Koin sielläkin (kuten täällä) olevani ulkopuolinen, joten mieluummin olen ulkopuolinen jossain muualla. Silti olen henkisesti aina suomalainen ja Suomella on erityinen paikka sydämessäni eikä se sieltä koskaan katoa, vaikka oma Suomeni on tavallaan pysähtynyt vuoteen 2009, jonka jälkeen Suomi on kyllä muttunut todella paljon.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.