Sivut

perjantai 7. helmikuuta 2020

Lukukuulumiset

Mitä olen lukenut?

Holly Bourne: How Do You Like me Now?

Koukuttava, mutta silti tylsähkö. Oikeastaan melko masentavakin, kun elämä suurimmalla osalla kirjan henkilöhahmoista keskittyy somekuvan luomiseen ja teeskentelyyn. Harvinaisen pinnallisia ja epämukavia ihmisiä ilkeine ajatuksineen on tämä kirja täynnä. En ollenkaan epäile, etteikö sellaisia ihmisiä ole oikeastikin olemassa (on ollut muutama sellainen kaverinakin, mutta ei ole sattuneesta syystä enää), mutta en näe tällaisessa oikein mitään kiinnostavaa.

Sopii Helmet-lukuhaasteessa mainiosti esim. kohtaan 35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa.


Masako Togawa: The Lady Killer

Kun ahdistaa ja on huono olo, dekkarit kannattelevat. The Lady Killer ei ole mitenkään tajunnan räjäyttävä lukuelämys, mutta vei ajatukset yleensä muualle. Ja minutkin, sillä miljöönä on Tokio vuonna 1963. Tunnelmaltaan melko synkkä, mutta ei liian. Helppoa ja jouhevaa luettavaa, kun aivot eivät ole terävimmillään. Kirjan rakenne on kiinnostava.

Helmet-lukuhaasteessa kirja sopii esimerkiksi kohtaan 1. Kirja on vanhempi kuin sinä. Kyllä on juu, se on alun perin julkaistu 1963. Englanniksi kirja julkaistiin ensimmäisen kerran 1986 ja sen on englannistanut Simon Grove.

Iltalenkillä puistossa


Mitä nyt luen?

Parhaillaan luen taas dekkaria, kyseessä on Lucy Foleyn The Hunting Party jota en ollut edes ajatellut lukea. Mutta nyt kävi näin ja ihan hyvältähän tuo vaikuttaa. Sijainti Skotlannissa keskellä ei mitään sopii juuri nyt mainiosti mielentilaani.

En  toistaiseksi jaksa mitään sellaista kirjallisuutta, jota lukiessa pitää ajatella. Joskus on kausia, kun täytyy vain saada olla vietävänä. Siksi en etene Caroline Criado-Pérezin teoksen Invisible Womenin kanssa, mutta enpä jaksa revetä liitoksistani sen takia. Kirja on omani, joten ei ole kiirettä.

~~~

Lopuksi vielä parit kuvat iltalenkkimaisemistani.



Hyvää viikonloppua. Yritän saada blogini ajan tasalle eli vastailla vastaamatta jääneisiin kommentteihin tässä viikonlopun aikana. Yleensä vastaan nopeammin, mutta joskus tulee näitä kausia, kun jää blogi retuperälle.

10 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat! Tuo Holly Bournen kirja kiinnostaa kyllä minua aiheensa puolesta. Ehkä luen sen jossain vaiheessa. Dekkari ja vielä japanilainen piristää varmasti!

    Aina ei tosiaan jaksa samalla tavalla. Itselläni on nyt ollut tosi huono keskittymiskyky. Moni kirja on kesken, vaikka olisivat hyviäkin, kun ajatukset harhailevat ihan muualla. Ja kun yksi kirja on kesken, kiinnostun jo toisesta ja kolmannesta, joten se siitä sitten! Toisten blogeissakaan en ole nyt käynyt yhtä aktiivisesti kuin yleensä. Mutta aikansa kaikella kai... Eilen yllätin itseni, kun jaksoin lukea paksun romaanin yhdeltä istumalta, mutta sitten kai väsähdinkin, kun blogatessa päässä ei pyörinyt enää mitään. Tulipa kerrankin lyhyt bloggaus, jonka ehkä joku jaksaa jopa lukea?! 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni on tuosta Bournen kirjasta pitänyt, joten ehkä se iskee sinuunkin paremmin kuin minuun. Minua ei vain kirjan kuvaama teennäinen maailma ja teennäiset suhteet jaksaneet kiinnostaa, vaikka sinänsä kirja on hyvin ja vetävästi kirjoitettu.

      Minä kyllä pystyn melko hyvin keskittymään lukemiseen, kunhan kirjallisuus on sellaista ettei tarvitse olla “skarppina”. Tällä hetkellä käytän kirjoja pakokeinona, koska on erityisen huono kausi mielenterveyden tiimoilta. Siksi on blogikin nyt hunningolla, mutta kaipa tämä tästä hiljalleen. Onneksi on kirjat ja blogit <3

      Poista
    2. Minullakin oli vielä joku aika sitten todella huono tilanne mielenterveyden kannalta. Tuntui ettei sieltä nousta enää koskaan. Onneksi nyt on helpottanut. Paranevaa oloa sinullekin, lepäile ja ole itsellesi armollinen! ❤❤❤

      Poista
    3. Voi ei, onneksi olet päässyt "pinnalle" kuitenkin <3 Vähän samoja aatoksia on ollut minullakin, mutta parempaan päin onneksi menossa. Kiitos ihanasta kommentistasi ❤

      Poista
  2. Onpa sinulla kaunis iltakävelyreitti. Niin rauhoittavat maisemat. tuo Holly Bourne kiinnostaa. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puisto on ihanan laaja, voi tehdä kaikenpituisia lenkkejä. <3

      Poista
  3. Luin Holly Bournen nuorten kirjasarjaa, joka alkoi kirjalla Oonko ihan normaali? Kertoi kaveriporukasta, jokainen kirja yhdestä kaverista. Sitä voin suositella, varsinkin tuota Oonko ihan normaali? teosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota mainitsemaasi Bournen kirjaa on minulle suositeltu ja olen siitä tietoinen ja selannut sitä kirjastossa. Ei vain alkanut kiinnostaa edes selaamisen perusteella, joten tuskin luen sitä ainakaan ihan lähitulevaisuudessa jos koskaan. :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.