Benjamin Dickson: A New Jerusalem
New Internationalist 2018
S.154
Tällä sarjakuvalla ei periaatteessa ole mitään tekemistä Jerusalemin kanssa paitsi symbolisella (jälleenrakennus)tasolla. Kirja sijoittuu maailmansotien jälkeiseen Brittilään, tarkemmin vuoteen 1945.
11-vuotias Ralph asuu äitinsä kanssa pommituksissa osin tuhoutuneessa kaupungissa. Kaupungin esikuva on Bristol. Dickson sekoittaa kaupunkiin fiktiivisiä paikkoja ja painottaa, että kirja voisi kertoa mistä tahansa brittiläisestä kaupungista – ja sen ihmisistä - kys. aikana.
Ralphin isä palaa kotiin rintamalta kuuden vuoden poissaolon jälkeen muuttuneena miehenä. Totuttelu perhe-elämään on vaikeaa ja sodan kaameus on jäänyt mieleen asumaan. Myös kotimaassa ja -kulmilla ovat asiat muuttuneet.
Ralphin isä on ennen kotiinpaluuta viettänyt pitkän ajan sairaalassa. Päättelen, että hän on ollut ns. Shell shock -potilas (edellä oleva linkki vie lyhyeen Youtube-videoon: se voi jonkun mielestä olla ahdistava, joten katsominen omalla vastuulla). Kotiinpaluulla onkin lopulta kohtalokkaita seurauksia.
Kirjan kuvitus on mustavalkoinen ja selkeä. Pidin tyylistä kovasti: miljöö on tunnelmallinen ja aito, ja henkilöt erottuvat selkeästi toisistaan (minulla on hahmotusongelmia, joten tämä on tärkeä seikka). Kirja on myös uskomattoman koukuttava, mitä en olisi lainkaan osannut odottaa tällaiselta kirjalta – varsinkaan sarjakuvalta.
Sijoitan A New Jerusalemin Helmet-lukuhaasteessa kohtaan 21. Kirja ei ole mukavuusalueellasi.
Katsoin tuon videon.
VastaaPoistaSuomalaisia traumatisoituneita sotilaita oli kustsuttu tärinäsairaiksi, tästä sai nyt kuvan siitä, mitä se saattoi olla.
Tämänkin kun katsoo, niin huokaa syvään ja kysyy, miksei sotimista kyseenalaisteta enempää. Mikä siinä omn niin vaikeaa?!
Kirjan piirrostyyli vaikuttaa olennaiseen keskittyvältä, mikä miellyttää minua. Nykyään näkee sarjakuvissa paljon kauhean sekavaa sivun täyttöä, ainakin minulle on osunut kirjastosta sellaisia, enkä ole tykännyt yhtään.
Yritinkin miettiä onko shell schockille suomalaista nimitystä, mutta ei tullut mieleeni enkä jaksanut googletella. Kiitos siis sinulle tiedosta! Täytyy tunnustaa, että vaikka englanninkielinen termi oli minulle ennestään tuttu, en varsinaisesti tiennyt mitä sillä tarkoitetaan ennen kuin googletin ja tutkin aihetta, katsoin useammankin videon tuon linkkaamani lisäksi. Melko karmaisevaa tosiaan ja vaikea ymmärtää sotimista varsinkaan nykyaikana – kyllä sotimisen pitäisi olla jo historiaa ja asiat ratkaista muulla tavoin. Jotenkin turhauttavaa. Mutta emme elä ihannemaailmassa, huoh.
PoistaPiirrostyylistä pidin kovasti ja se on tosiaan selkeää ja paikoin kaunistakin. Erityisesti miljöö (rakennukset) on kauniisti piirretty ja todella aidon oloinen. Minulla on nyt parhaillaan luvussa sellainen sarjakuva (pitääkö näitä kutsua graafisiksi novelleiksi, hmm), jossa kuvitus on melko sekavaa. Se on kyllä tyylikästä, mutta minulla on suuria ongelmia erottaa henkilöitä toisistaan etenkin kun väritys vaihtelee (esim. Mustat hiukset ovatkin joissain kuvassa vaaleat enkä siis usko, että henkilöllä on vaihtuvanväriset tai yliluonnolliset hiukset). Tulee hieman tyhmä olo itselle.
Mua on viimeaikoina sarjakuvat houkuttaneet. Nytkin lainasin useamman sarjakuvan kirjastosta.
VastaaPoistaMinulla nämä "sarjakuvabuumit" tuntuvat menevän hieman kausittain. Ajoittain niitä tulee luettua useita ja sitten tulee tauko, kun ei pitkiin aikoihin lue ollenkaan. Täytyy hyödyntää tätä buumia niin kauan kuin se kestää :D
Poista