Sivut

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Liitu-ukko ja -ukot

"None of it was true, but rumours are like germs. They spread and multiply almost in a breath and, before you know it, everyone is contaminated." 


C.J. Tudor: The Chalk Man
Michael Joseph 2018
S. 337


Chalk Man alkaa räväkästi ruumiin löytymisellä metsästä. Kuka löytää ja kenet selviää myöhemmin.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat eteläisessä Englannissa sijaitsevaan kuvitteelliseen Anderburyn kaupunkiin. Kertojana on Eddie ja kerronta kulkee kahdessa aikatasossa: vuosissa 1986 ja nykyajassa joka on vuosi 2016. Nykyajan Eddie on nelikymppinen opettaja, joka asuu edelleen lapsuudenkodissaan.

Menneisyys vyöryy Eddien mieleen omituisten sattumusten myötä. Maahan piirrettyjen liitu-ukkojen piti olla yhden kesän kestävä leikki, mutta yhtäkkiä ukot palaavat tuoden mukanaan synkkiä aavistuksia ja vihjeitä. Menneisyysosiot avaavat Eddien ajatuksia ja hänen neljän ystävänsä tiivistä suhdetta, joka lipuu kohti karikkoa.

Juoni on kudelma tapahtumia, jotka johtavat toiseen ja hukkuvat vääriin muistikuviin tai olettamuksiin, virhetulkintoihin. Siihen, että ollaan hiljaa kun pitäisi puhua. Salaisuuksia tuntuu olevan yhdellä jos toisella, ja ne (salaisuudet) haluavat ponnahtaa pinnalle kuin ilmakuplat. Eddie itsekin on melko salaperäinen kertoja, joka pitää asioita itsellään.

We think we want answers. But what we really want are the right answers. Human nature. We ask questions that we hope will give us the truth we want to hear. The problem is, you can't choose your truths. Truth has a habit of simply being the truth. The only choice you have is whether to believe it or not.

Nopeatempoisen trillerin ystävä saattaa tympääntyä juonen joutuisasta kulusta. Toisaalta kiinnostavia kohtauksia on ja juna etenee alati raiteillaan, vaikka toisinaan sen kulku on niin hidasta ettei sitä huomaa. Olisin kaivannut enemmän vihjeitä pitkin matkaa, en oikein ymmärrä miksi kaikkea pitää pantata kirjan loppupuolelle asti (ja sitten pahimmassa tapauksessa - onneksi ei kuitenkaan tämän kirjan kohdalla - selitetään loppu pikakelauksella). Chalk Manissa on kuitenkin pihdattu sen verran tyylillä, etten kyllästynyt, vaikka materiaalia omien skenaarioiden luomiseen annettiin melko vähän.

Nautin kirjan kielestä, joka on nokkelaa ja paikoitellen sarkastistakin. Tunnelma on jokseenkin hikisen painostava olematta liian raskas. Joitakin paloja jää uupumaan ja niiden merkitystä voi vain aavistella. Tämän kirjan tunnelma ja miljöö jäävät mieleeni pitkäksi aikaa, mutta en yhdy kirjan takakannen enkä sivuliepeiden määrältään runsaisiin (yhteensä 11 kpl. kun taas kirjan esittely on supistettu viiteen riviin*) hehkutuksiin.


I wait for the significance of this to dawn. Moss grows around my feet. Glaciers form and melt.


You know what someone once told me? Secrets are like arseholes. We all have them. It's just that some are dirtier than others.


Brutaalisuusmittari: 1/3 Kirjassa on muutama melko kuvottava kohtaus ja hieman lentää veri, mutta eivät ole järin pitkiä saati pitkitettyjä tilanteita. Minua kuvotti lähinnä eräs kiusaamiskohtaus, jossa Eddie alistetaan melko karmealla tavalla.

Tästä kirjasta on tulossa suomennos syksyllä (ilmeisesti elokuussa) nimellä Liitu-ukko.


*Jos kirjan kannet ja liepeet tungetaan täyteen hehkutuksia eikä viitsitä kertoa itse kirjasta juuri mitään, en yleensä sellaista lainaa kirjastosta saati osta omakseni. Chalk Manin lainasin kirjastosta, koska olin lukenut siitä ennestään muualta, joten siksi tiesin suunnilleen minkätyyppinen kirja on kyseessä. Ei kiinnosta "sokkolukeminen", vaan haluan valita - ja ostaa - kirjat lukuuni intressieni mukaan välttääkseni (minulle) totaalisen epäsopivia teoksia.

8 kommenttia:

  1. Tuo lainaus, joka alkaa "We think..." on hyvä.

    En tykkää minäkään niistä hehkutuksista. Juonta paljastamaton esittely on paikallaan. Se kehumissilppu tekee takakansista ja liepeistä myös rauhattomia, aikauslehtien kansia muistuttavia. Olen nähnyt jo jonkin arvostelun etukannessakin. No, onhan tuossa vieressä 'Nyt luen mm.' romaanin The Long Forgotten kannessakin kehuja The Timesilta.
    Antaisivat kansitaiteilijoiden työn näkyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, Marjatta. Chalk Manissa oli muutenkin ihan kiintoisaa pohdintaa ja joitakin huvittavia dialogeja.

      Nykyään tuntuu (ainakin täällä siis) ne kirjan esittelyt supistuvan yhä pienempään tilaan kaiken muun tieltä. Ehkä median ja tunnettujen ihmisten (yleensä toisten kirjailijoiden) hehkutukset sitten ovat parempia myyntivaltteja kuin tuotteen eli kirjan esittely. Minä en tosin sellaisia ostele, koska ei kiinnosta mitä joku X on mieltä kirjasta eikä mahdolliset siat säkissä. Saisivat pitää ne hehkutukset jatkossakin kirjan sisäsivuilla: monissa krjoissa noita hehkutuksia voi olla useitakin sivuja, mutta eivät ne siellä häiritse.

      Kirjan kannet alkavat tosiaan näyttää kohta joltain juorulehtien kansilta. Inhoan myös niitä "jos pidit siitä ja siitä, pidät varmasti tästäkin". No ei se ihan niin mene! Mutta juu, ymmärrän että pitää markkinoida, mutta kannattaisi silti muistaa kertoa siitä kirjastakin jotain!

      Sivupalkissa oleva kuva on Goodreadsista ja nyt kun mainitsit, niin havaitsin että siinä on eri hehkutusteksti kuin minulla luvussa olevassa kappaleessa (en yleensä jaksa lukea niitä). Hehkutus toki löytyy siitäkin, mutta se on toiselta kirjailijalta. :D On muuten mielestäni ihastuttava kukkaiskansi, joka kuvaa kirjaa mainiosti. Olen samaa mieltä, että jättäisivät edes etukannen rauhaan (täällä ei usein ole jätetty)!

      Tuli avautuminen, mutta ilmiö ärsyttää. Ja mainitsemasi "rauhaton" on just kuvaava termi: ylenpalttiset muutaman sanan hehkutukset tekevät kansista levottomat ja joskus tietoa itse kirjasta on vaikea löytää kaiken sen sekasotkun keskeltä.

      Poista
  2. Vaikutti niin tutulta kirjan nimi että piti tarkistaa omista listoista; tämä tosiaan suomennetaan syksyllä ja olen pyytänyt a.kappaletta. Odotan nyt vielä suuremmalla innolla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, kannattaa ehdottomasti tämä lukea! Tunnelataus on voimakas ja tarina sen verran hämäräperäinen (mutta ei sekava siis), että sai pysytellä skarppina koko ajan.

      Poista
  3. Tämän kirjan pääsi tulevan syksyn kirjakatalogeja seilaillessani omalle lukulistalleni. Tämän postauksen luettuani tekisi kuitenkin mieli lukaista tämä jo nyt, vaikka mun hyllyssä onkin valtava määrä lukemattomia teoksia odottamassa vuoroaan. Harmittaa vaan, kun kirjastoista ei tahdo löytyä näitä uusimpia englanninkielisiä teoksia. Pitäisi meinaa pikkuhiljaa alkaa rajoittaa tätä kirjojen hankkimista... Katsotaan, katsotaan! :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus huvikseni olen käynyt tsekkaamassa Helmet-kirjaston valikoimia enkunkielisten osalta ja minut on yllättänyt, miten hyvin enkunkielisiä kirjoja yleisesti ottaen on Suomen kirjastoissa (ainakin siis pk-seudulla) saatavilla. Joskus myös ihan uutuuksia. Kävin nyt huvikseni tsekkaamassa tämän Chalk Manin ja sitä on kyllä Helmetin alueella pari kappaletta, mutta ovat lainassa molemmat. Muutama varauskin tosin näkyy olevan.


      Kirjojen “liikakansoitus” kotona alkaa minullakin olla jo hieman ongelma. Yritän ostella vain kirjoja, joita ei saa kirjastosta (täällä kirjastopalvelut ovat ihan eri luokkaa kuin Suomessa ja mielestäni kirjastot suosivat hankinnoissaan kotimaista ja alkujaan enkunkielistä kirjallisuutta – käännöskirjallisuudesta kirjastoon pääsee lähinnä hittinimet, vaikka viime aikoina on mielestäni edistystä tapahtunut), mutta usein ote lipsuu :D

      Poista
  4. Kiitos kirjan avauksesta. Tämä kirja hyppäsi suoraan kirjaston varauslistalle, kun näin sen kirjakatalogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä, on ollut kiva huomata että vaihteeksi useastakin lukemastani kirjasta on tulossa suomennos. Yleensä niin ei ole. :D Toisaalta en ole lukenut uutuusdekkareita aikoihin ja niitä nähtävästi käännetään melko paljon muuhun verrattuna (mutua).

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.