Sivut

torstai 15. joulukuuta 2016

15. Kokoro

15. Lempiperhe kirjassa

Eipä tule mitään mieleeni, vaikka olen monta minuuttia miettinyt. Ehkä sellaista ei ole tai sitten olen nirso. Sen kunniaksi heitän pari sydänkuvaa, tänään kuvattu samalla kun koristelin pöytälampun.



Vähän köyhä luukku, mutta parempi luukku kuin ei luukkua. Ehkä. Kyllä nyt on väkisin tekemisen maku suussa, mutta luonto ei anna periksi luovuttaa. Tammikuussa ei sitten tule varmaan yhtään postausta, kun makoilen jossain bettyfordklinikalla vierotuksessa ja pahasti loppuun palaneena.

8 kommenttia:

  1. Hienot sydämet. Ostettiin eilen kynttelikkö, näin epä-jouluihmisenä se tuntuu jo isolta jutulta...Vaan ne patterit. Ei oo valoja ei :D
    Rennosti vain, ei turhaa stressiä. Toivottavasti et saa burnouttia ja joudu vieroitukseen :D
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyntteliköt ovat ihania! Ja voihan hommata sellaisen ei-joulumaisen, jota voi käyttää ympäri vuoden (minulla oli sellainen, mutta se meni rikki). Valot olisi kyllä hyvä olla kynttelikössä :D

      Juu, rennolla otteella mennään edelleen, vaikka joskus tekee tiukkaa. Tämä on silti edelleen enemmän hauskan puolella, joten ei hätää ;)

      Poista
  2. Burnoutti ehkä tulossa tännekin, mut periksi ei anneta. Ehkä ensi vuonna mietin enemmän kuin viisi minuuttia aloitanko joulukalenterin vai en :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, nähdään Betty Ford -klinikalla ensi vuonna. Se on ehkä täynnä joulukalenteria puuhanneita bloggaajia :D

      Minäkin luulen, että tämä kokeilu saattaa jäädä ainutkertaiseksi ;)

      Poista
  3. Lampussani ei roiku yhtään sydäntä. Johtopäätös: olen sydämetön ihminen.

    Bettyford-klinikan lisäksi mietin myös kauhuskenaariota itkuraivari jouluaattona vihoviimeisen joulukalenteri-päivityksen jälkeen tai sitten se suomalaiskansallinen konvehtiähky, sokerihumala ja katatoniseen tilaan vajoaminen :-o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ihastuin niin kovasti noihin sydämiin (jotka on muuten muokattu ihan toisiksi kuvissa, haha, huijausta taas - ovat oikeasti vaaleanpunaisia), että taidan jättää ne pysyvsti lamppuun roikkumaan. Musta kuoreni alla asuu vaaleanpunainen prinsessa :D

      Kamala kauhuskenaario. Vielä kamalampaa on, että tämän "kalenterin" tekeminen ei lopu jouluaattoon, vaan kestää koko kuukauden. Luukkuja on 31, pahoittelen jo etukäteen :D

      Poista
  4. Mites Elegia ne St Aubynin Melroset? No, ehkä ne ei ole lempiperhe niinkään, mutta niin loistokkaasti kuvattu, mutta tosiaan kuten tiedätkin niin oma kokemukseni rajoittuu Patrickin omaan perheeseen, kun hän on jo perheenisä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, Melroset voisivat olla lempiperhe ainoastaan kuvauksensa ansiosta - noin muuten kauhuperhe voisi olla lähempänä. Äiti on juoppo, isä on itsekeskeinen kusipää ja lapsi on jätetty oman onnensa nojaan. Mitä nyt isukki vähän kiusaa välillä. :D Mutta kaunokirjallisesti tosiaan taiten kuvattu ja nerokas!

      Voisi piakkoin jatkaa sarjan lukemista.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.