Sivut

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Minimiete: Jääkaappilappuromaani

Alice Kuipers: Life on the Refrigerator door
Macmillan, 2007
S. 218
Kirja on suomennettu nimellä Terveisin äiti

Kirjan keskipiste on jääkaapin ovi, jossa äiti ja teini-ikäinen tytär käyvät keskustelua lappusin.

Äiti on työnarkomaani, jota ei pahemmin kotona näy. Claire-tyttären pitää kiireisenä koulu ja lapsenvahtina oleminen. Äidin ja tyttären aikataulut harvemmin kohtaavat, vaikka tapaamisia suunnitellaan jääkaapin ovessa.

Erään kerran äiti jättää viestin, joka saa Clairen sydämen hakkaamaan. Kaikki ei ole ihan kunnossa. Silti kummallakaan heistä ei ole aikaa mihinkään - tai siis toisilleen.

Kirja koostuu pelkästään viesteistä, ja on siksi nopealukuinen. Minua kiinnosti erityisesti, miten voi kirjoittaa romaanin tällaisella tyylillä: voiko se toimia ja koukuttaa? Voi se - siis toimia ja olla koukuttava. Kirja on luonnollisesti kärjistetty ja siksi epäuskottava, mutta toisaalta sen sanoma korostuu sen (kärjistämisen) ansiosta.

Vaikka kirja on nuorille suunnattu, sen voi vallan hyvin lukea hieman kypsemmässäkin iässä oleva ihminen. Mikään kielellinen taideteos se ei ole, mikä lienee selvää kun kyseessä on lappusille kirjoitetut viestit. Life on the Refrigerator Door on helposti lähestyttävä ja koskettavakin romaani, jota voi suositella vaikkapa vain vähän lukeville nuorille. Jospa se inspiroisi tarttumaan muihinkin kirjoihin.

Kirjan (britti)kannesta (ei ole mainittu tekijää) on pakko sanoa, että se ei todellakaan inspiroi kirjaan tarttumaan (säikähdin nähdessäni kannen ja meinasin juosta karkuun, kun kirjastovirkailija toi sen minulle, koska en löytänyt sitä itse hyllystä). Mahdolliset poikalukijat se ainakin varmaan karkottaa melko pian. Toisaalta kirja lienee enempi tytöille suunnattu, kun sen keskiössä on kuitenkin äidin ja tyttären välit. Mutta hei, pinkki kansi, jossa maitopullo! Jessus sentään.

Tutustuin tähän kirjaan Kristan blogissa (terkkuja!), kiitokset siis vinkistä! Blogeista löytää mainioita ja erilaisia kirjavinkkejä vähän joka lähtöön.

6 kommenttia:

  1. Kiitos kirjavinkistä :) Pitää laittaa tämäkin lukulistalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos alkoi kiinnostaa! Minusta oli aika antoisaa lukea välillä hyvin erilaista kirjallisuutta, mitä yleensä luen. Teen tällaisia kokeiluja jatkossakin :)

      Poista
  2. (Nyt olen ihan sekaisin. Mikä on kirjablogisi osoite: Kirjavalas, Mainoskatko, Kartanon kruunaamaton kuningatar vai joku muu?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjablogini osoite on aina ollut Bloggerissa http://mainoskatko.blogspot.com

      Blogin nimi on sen sijaan vaihtunut kaksi kertaa. Aloittaessani kirjablogini 2006, blogini nimi oli Mainoskatko. Vaihdoin nimen myöhemmin Kirjavalaaksi ja ihan hiljattain Kirjavalaasta tuli Kartanon kruunaamaton kuningatar.

      Kirjoitin pienen infon aiheesta blogiini 8.1.2016, mutta se varmaan hukkui kirjamietteen jalkoihin.

      Kopsaan sen tähän:

      Blogini nimi on vaihtunut, koska en kokenut edellistä enää omakseni. KirjaValas oli väännös Markus Zusakin romaanista Kirjavaras.

      En ole kuitenkaan edes lukenut Kirjavarasta enkä välttämättä koskaan luekaan, sillä intuitioni varoittelee, ettei ehkä ole minun juttuni. Ja minähän en lue mitään kirjaa, jos ei kerta kaikkiaan innosta.

      Maailmassa on niin paljon kirjoja, että jostain on pakko karsia ja sisäisen äänen kuunteleminen toimii hyvänä esikarsijana. Tämän takia en koe mielekkääksi, että blogini nimi on väännös kirjasta, joka ei minua kiinnosta.

      Uusi nimi olkoon Kartanon kruunaamaton lukija. Osoite säilyy samana eli periaatteessa mikään ei muutu - paitsi se nimi. Tervetuloa blogiini eli kartanooni!

      http://mainoskatko.blogspot.co.uk/2016/01/salainen-puhe.html#comment-form

      Mainoskatko on siis vaan osoiteessa, jota en viitsi lähteä vaihtamaan koska muuten kaikki linkitykset menevät puihin ja siitä on liikaa vaivaa jne.

      Poista
  3. Voi, kiva että luit tämän! <3 Enkkukansi kyllä on aika hattaramainen, eikä mun mielestäni ihan sovi kirjaan... kuitenkin tässä on hiukan syvällisempi ajatus kuin ihan vaaleanpunainen. Kerrankin suomalainen on parempi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, suomalainen kansi on paljon parempi ja kuvaavampi kuin tämä kamala pinkki "tuttipullokansi"! :D

      Sisältö ei tosiaan ole hattaraa, vaan (valitettavasti) moni nuori saattaa löytää siitä paljonkin samastumispintaa. <3

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.