Elämäntapavalintana paneminen - yeah right

Kannen kuva: Corbis

Girl A (and Nigel Bunyan): My Story
The truth about the Rochdale sex ring by the victim who stopped them
Ebury Press, 2013
S. 342

Mikäpä olisi mukavampi tapa siirtyä seuraavaan vuoteen kuin lukeminen. Noh, varmaan nukkuminen ja totta puhueakseni sillä tavalla se vuosi minun kohdallani vaihtuikin: nukahdin kirja naaman päälle.

Ettekä ikinä arvaa mitä on taas tullut luettua. Jotakin sellaista, jota ei voi edes omalla nimellä kirjoittaa.

Girl A on 14-vuotias tavallinen teini, jota kutsukaamme Hannahiksi. Hannahilla on mukavat vanhemmat ja kaksi sisarusta. Hänen varhaislapsuutensa on oikeastaan melko idyllinen. Luisuminen paskaan alkaa vasta kun perhe muuttaa Manchesterin kupeeseen, Rochdaleen. Hannah inhoaa Rochdalea ja ystävystyminen toisiin nuoriin on aluksi kankeaa.

Sitten löytyy ystäviä, myös Emma. Mukaan kuvioon astuu juominen ja hauskanpito. Sitä kautta Hannah tutustuu (tietämättään) Rochdalessa pyöriviin pedofiileihin. Touhu on järjestäytynyttä ja nuoria houkutellaan mukaan muun muassa ilmaisella viinalla ja ruualla.

Heidät sitoutetaan ja aivopestään huolellisesti ennen kuin varsinainen hyväksikäyttö alkaa. Todella julmaa ja suunnitelmallista, sillä siten syyt ja seuraukset saadaan kaadettua nuorten ja vielä naiivien tyttöjen niskaan. Uhkailulla saadaan nuoret pysymään mukana ringissä ja olemaan hiljaa.

I think if they were threatening me now, I wouldn't believe it - at least not the worst of it. But at fifteen, I thought they were totally invincible and totally beyond the reach of the law. So when they said they'd burn my parents' house down, beat the shit out of me or my parents, and rape my sisters, I believed them.

Vielä kierommaksi tämän tapauksen tekee se, että Hannahin "parittaja" on itsekin vasta teini, vain muutamia kuukausia Hannahia vanhempi Emma. Emma pitää Hannahia pihdeissään ja vahtii, ettei hän puhu sivu suunsa. Emma itse väittää nauttivansa seksistä. Hänkin on alun perin aivopesty uhri ja ties minkä ikäisenä joutunut aloittamaan "seksiuransa".

Tämä on hyvin häiritsevä kirja. Ei vähiten panemisen ja jyystämisen takia, joita ei tietenkään kuvailla kovin yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin sen verran että täytyin kyrvästä. Jos on kuukautiset, voi panna perseeseen, koska naiminen menkkojen aikana on saastaista miehelle. Mainittakoon, että tämä pedofiilipanorinki koostui lähes yksinomaan aasialaisista, tarkemmin paksitanilaisista, miehistä.

Kun Hannah vihdoin saa rohkeutta kääntyä poliisin puoleen ja kertoo hyväksikäytöstä, vastaanotto ei ole ihan ristiriidaton. Hannahin motiivi on saada apua, lopettaa kierre. Hän ei siihen itse pysty. Poliisi on kuitenkin skeptinen tai sitten taustalla on pelko rasismisyytöksistä tmv.

Tapaus ei etene mihinkään, koska poliisin mielestä kyseessä on ns. elämäntapavalinta (lifestyle choice). Jep jep, miksi Hannah sitten edes meni poliisin pakeille? Kun ei hän sinne mennyt mitään korvausvaatimuksia esittämään, vaan toivoi kierteen katkeavan.

Myöhemmin poliisi vähän pyyteli anteeksi.

Kaikkein eniten Hannah on pettynyt sosiaalityöntekijöihin (minuakin kuvotti). Muutama järkevä on joukossa, mutta suurin osa sulkee silmänsä eikä piittaa, vaikka varmasti ovat tietoisia siitä, miten asiat ovat. Liikaa vaivaa koituisi ehkä, jos tekisi jotain?

Kirjassa on paljon toistoa etenkin liittyen Hannahin ajatuksiin. Jopa niin paljon, että se ajoittain tuntuu suorastaan jankuttamiselta. Toisaalta luulen, että tarkoitus on yksinomaan painottaa sitä, että Hannah ei tosiaan itse valinnut (niin kuin poliisi, sossu ja jopa omat vanhemmat olettivat) olla mikään panoalusta, pikkuhuora. Tuplanöyryytys.

Kirjan tapaus oli muuten aikanaan näkyvästi esillä mediassa. Muistan siitä jotain itsekin. Toisaalta täällä valitettavasti tuntuu pyörivän medioissa jatkuvasti pedofiilitapauksia.

Mutta kas tässä tämän Rochdale-tapauksen pääjehu, meet Daddy. Oikealta nimeltään Shabir Ahmed. Hän sai yhdeksäntoista vuotta kakkua. Tässä muutama muu panomies. Kirjassa ei puhuta näistä henkilöistä oikeilla nimillä, koska Hannah ei niitä itsekään tiennyt ennen kuin tapaus otettiin lopulta uudellen käsittelyyn. Vasta aivan kirjan lopussa nimimerkit ja oikeat nimet loksahtavat paikoilleen, kun Hannah kertoo, millaisia tuomioita kukin sai.

Enpä voi muuta sanoa kuin että onneksi jäivät kiinni, vaikka jättivätkin jälkeensä aika monta tuhottua nuorta elämää.

Manchester Evening News on kirjoittanut tästä kirjasta, lue juttu täältä.

~~~

Osallistun tällä kirjalla Reetan emännöimään Elämäkertahaasteeseen. Haaste tuli oikein hyvään saumaan, sillä hyllyssäni majailee useitakin elämäkertoja ja muistelmia, jotka voisi vihdoin lukaista pois alta. Jospa tämän haasteen myötä muistaisi tarttua niihinkin!