 |
| Kansi: Kirsti Maula |
Otava 2014
S. 317
Arvostelukappale
Moni on varmaan joskus leikitellyt ajatuksella, että saisi lotossa kaikki oikein ja voittaisi yksinään koko potin - tai miksei jonkun muunkin kanssa, kunhan jaettava voitto on riittävän iso. Olen itsekin ajatuksella leikitellyt, vaikken edes lottoa.
Härkösen romaani Kaikki oikein käsittelee lotossa voittamista ja sen mukanaan tuomia mahdollisia seurauksia.
Eevi ja hänen miehensä Kari elelevät näennäisen onnellista elämää (oma huomio tähän väliin: oliko se onnellista? Minun standardeilla ehkä ei). Rahaa ei tosin ole liikaa, joten moni asia jää helposti haaveeksi. Materialistiselle luonteelle melko ikävää.
Kun Eevi sitten havaitsee voittaneensa lotossa, menee koko pakka sekaisin. Elämänhallinta tuntuu lentävän ikkunasta ulos, kun hän haluaa "toteuttaa" itseään. Karilla ei mene sen paremmin, koska viina maistuu vielä makeammin kuin ennen. Lasiin ei ole Kari näet koskaan ennenkään sylkenyt. Sen sijaan, että voitto yhdistäisi pariskuntaa, se tuntuukin erottavan. Myös ystävien vilpittömyyttä aletaan epäillä.
Pidän Härkösen tyylistä kirjoittaa: se on rempseää ja rikasta. Ajoittaisen karkeuden alta löytyy paljon ajattelemisen aihetta, jos haluaa ajatella. Hauskat ja nokkelat dialogit naurattavat ja keventävät romaanin sinänsä hieman synkkää pohjavirettä. Erittäin nautinnollista luettavaa , vaikka itse en pysty samastumaan yhteenkään kirjan henkilöön.
En pitänyt Eevistä enkä Karistakaan. Enkä oikeastaan muistakaan kirjan henkilöistä paitsi ehkä Eevin veljestä, Jusasta, joka ei tosin paljon kirjassa vilahdellut. Jusa vaikutti kuitenkin ihmiseltä, joka olisi toiminut melko toisella tavalla, jos olisi voittanut. Hänellä olisi saattanut järki pysyä päässä.
Haluan loppuun huomauttaa, että vaikka en juuri pitänytkään kirjan henkilöistä, se ei tarkoita sitä, etten pitänyt kirjasta. Kyllä pidin. Kirja voi olla erinomainen, vaikkei sen henkilöistä pitäisikään.
Minusta oli myös äärimmäisen kiinnostavaa lukea lottovoitto-teemasta. Tällainen tarina voisi kaiketi olla ihan mahdollinenkin, vaikka kirjassa keskitytään mielestäni lähinnä voiton tuomiin negatiivisiin vaikutuksiin. Mutta eipä se raha sinällään onnea tuo, ja jos on elämässä - ja suhteessa - paljon pielessä ennen voittoa, niin ei se raha niitä ratkaise. Ellei siis kyseessä olisi ainoastaan taloudelliset ongelmat, jotka ehkä voisivatkin ratketa rahalla.
Kaikki oikein muualla blogeissa: Annika, Arja, Kirjakaapin kummitus ja Maija.
Samaa mieltä: kirjasta voi tykätä, vaikkei sen henkilöt olisikaan tykättäviä. Samoin kirjaa voi jopa kunnioittaa, vaikkei sen sisältö olisikaan oman mielen mukainen! Joskus kirja voi olla niin kirjoitettu, että se tuntuu vaikealta lukea, "ei pääse siihen sisälle". Näin minulle kävi joku aika sitten, kun yritin lukea Clarisse Lispectorin kirjoja. Mutta kun hidastin lukuvauhtia ja mietin, mitä hän oikeasti haluaa sanoa, se auttoi. Tällä hetkellä luen niitä sujuvasti, ne eivät tunnu enää vierailta.
VastaaPoistaVähän sama ilmiö kuin jotain musiikkikappaletta kuunnellessa. Jos kuuntelee tarkasti, upottaa itsensä sen sisään, se ikään kuin avaaa itsensä ja joikaisesta sävelestä tulee merkittävä.
Enpä olekaan Clarisse Lispectorin kirjoja lukenut. Itse asiassa en ole koskaan kuullutkaan hänestä. Täytyypä googletella ihan uteliaisuudesta. Itse luen muutenkin melko hitaasti ja jään helposti makustelemaan yksittäisiä virkkeitä ja jopa sanoja puhumattakaan tunnelmista. Tämänkin kirjan kohdalla pysähdyin useita kertoja miettimään, mitä itse ehkä tekisin kyseisessä tilanteessa. Hyvä kirja siis herättää ajatuksia eikä siihen tosiaan välttämättä tarvita tykättäviä henkilöitä laisinkaan. :)
PoistaHyvä tuo musiikkivertaus: itse kuuntelen usein samaa kappaletta putkeen useitakin kertoja (jopa kymmeniä, jos esim. teen kuvia) ja joka kerralla sieltä voi löytää jotain uutta. Keskityn joskus tarkoituksella kuuntelemaan eri kerroilla eri instrumentteja. Samalla lailla kirjallisuuskin voi olla monikerroksista.
Ehdottomasti samaa mieltä, päähenkilöstä ei tarvitse pitää. En ole ikinä lukenut yhtään Härkösen kirjaa, ei vain ole sattunut käsiin. Voisin lukeakin.
VastaaPoistaLissu sanoo tuossa ylhäällä tuon seuraavankin asian hyvin. Joskus lukeminen on omista kyvyistä kiinni. Itselleni Passio ei auennut kesällä, vaikka kirja on hyvin kirjoitettu. Tämä on huvittavaa, Luin vasta nyt loppuun Lissun tekstin. Hän kirjoittaa samasta kirjasta. Ei voi olla totta. Uskomaton sattuma. Minusta Passio on hyvä kirja, mutta se vaatii toisen lukukerran.
Kyllä, ei ole kauan siitä kun luin erään kirjan (A House in the Sky) ja pidin kirjan kertojaa naiivina ja ärsyttävänä. Kaiken lisäksi kirja oli muistelmateos hänen vankeusajastaan Somaliassa. Kirja siis herätteli paljonkin ajatuksia ja pisti myös pohtimaan omia asenteita.
PoistaParhaimmillaan kirjat antavat uusia näkökulmia ja yleensä noin käy silloin, kun kirjan henkilöt ja asetelmat ovat hyvin erilaisia suhteessa itseen. Minulle on muuten käynyt niinkin, että olen aloittanut kirjaan, mutta en vain pääse siihen sisään. Kun olen myöhemmin palannut kirjaan, sen lukeminen onkin sujunut paremmin.
Noita lottovoittojuttuja tulee aina silloin tällöin mietittyä. Viimeksi mietin eilen, että mitähän tekisin, jos voittaisin lotossa päävoiton (ja siis todella harvoin lottoan). Jättäisinkö kaikki arjen rutiinit, ostaisinko uuden auton, matkustaisinko ympäri maailmaa ja muuttaisinko meren rannalle? Itseni tuntien tiedän, että raha ei minulle kuitenkaan onnea toisi - pää kun on sama, vaikka tilillä olisi mitä. :-D Voi olla ihan hyvä näin.
VastaaPoistaLuin yhden toisen kirjan lottovoitosta, mutta en nyt kuollaksenikaan muista sen nimeä (oli joku ranskalainen kirjailija). Minua vähän ärsyttää näissä lottovoittokirjoissa se, että niissä esitetään lottovoitto ja sen jälkeinen elämä niin kielteisessä valossa. Kyllä minä uskon, että joku on viettänyt lottovoiton jälkeen ihan onnellistakin elämää. Mutta silloin elämän on täytynyt, kuten sanoit, olla suhteellisen mallillaan jo ennen voittoakin.
Heh, minä uskoisin handlaavani isonkin lottovoiton. Elän melko hiljaista ja eristäytynyttä elämää ja tuskinpa se siitä muuttuisi, sillä sitä ennen pitäisi tapahtua persoonanmuutos. En usko, että mikään rahamassi voisi peruspersoonaani muuttaa. Ja kuten sanoit: pää on sama, vaikka tilillä olisi kymmenen miljoonaa. :D
PoistaTässä Kaikki oikein -kirjassa ei mielestäni kovin paljon hyviä asioita lottovoitto tuonut mukanaan. Toisaalta keskeiset henkilöt olivat ennestään melko... Hmm, en tiedä - ongelmaisia - joten kenties voitto korosti noita ongelmia. Raha toi tietynlaisen vapauden (ei töitä) Karille toteuttaa itseään ryyppäämällä enemmän kuin ennen ja Eevin materialistinen luonne alkoi kukoistaa. Minäkin uskon, että lottovoittaja voi päätyä olemaan onnellinen - ja ongelmaton (siinä määrin kuin elämä voi olla ongelmatonta). :)
Ranskalaisen Grégoire Delacourt´n Onnen koukkuja kirjassa oli sama teema eli lottovoitto. Lottovoittajan eli ihan onnellisena voiton jälkeen, mutta enpäs juonen vuoksi kerro enempää, lukekaa. Tykkäsin kirjasta kovasti.
VastaaPoistahttp://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2013/03/onnen-koukkuja.html
Odotan Härkösen kirjaa kirjastosta ja tähän mennessä jokainen blokkaaja on tykännyt kirjasta :)
Kiitos, Mai. Tuo oli juurikin se kirja, jota tarkoitin. Ihmettelen vain, että mitenköhän olen tuonkin kirjan lukenut, kun minulle se on jäänyt mieleen traagisena tarinana. :-) Minä taas en tykännyt kirjasta yhtään - oli ilmeisesti ihan eri odotukset kirjan suhteen Siilin eleganssin jälkeen.
PoistaAah, minun pitäisi tuo Onnen koukkuja lukea! Kiitos, Mai, muistutuksesta. Ja kiitos, Satu, kun toit kirjan esille, vaikket nimeä muistanutkaan. Nyt se tuli minullekin sitten mieleeni.
PoistaPitääkin yrittää sada se pian käsiin: voisi olla jännä lukea se, kun tämä lottovoittokirja on vielä tuoreena muistissa. :)