Varistyttö

Kirjan kansi: ei mainittu

Erik Axl Sund: Varistyttö
Otava 2014
S. 415
Suomentanut Kari Koski
Ennakkokappale

Tässäpä onkin sellainen dekkari-trilleri, jossa leikitellään ihmismielellä melko rajullakin kädellä.

Toisaalla pohditaan hämäperäisiä lapsikuolemia, joita ei hyvällä tahdollakaan voi luokitella onnettomuuksiksi.

Jotain kamalaa siis tapahtuu, mutta poliisi on melko pihalla siitä, missä mennään. Kapuloita rattaisiin heittelee vielä syyttäjä, joka vaikuttaa varsin haluttomalta tekemään yhteistyötä.

Jeanette Kihlberg on tuore komisario, joka nappasi viran erään toisen nenän edestä.

"Billingin (Jeanetten esimies) avoimesta vastustuksesta huolimatta hän (Jeanette) oli saanut viran, mutta esimiehen nurja suhtautuminen häneen oli siitä lähtien lyönyt leimansa heidän väleihinsä."

Murhatutkimusten ohella Jeanettelle tuottaa siten päävaivaa joidenkin kollegoiden nyreat asenteet häntä kohtaan. Rahastakin on pulaa, kun aviomies maalailee taivaanrantoja kotona haaveillen taiteellisen uransa läpilyönnistä tekemättä asialle itse juurikaan mitään.

Toinen kirjan keskeinen henkilö on psykoterapeutti Sofia Zetterlund. Zetterlund ottaa työnsä vakavasti, ajoittain jopa pakkomielteisesti. Zetterlund löytää joistakin potilaistaan samoja piirteitä, joiden perusteella hän diagnosoi heidän mahdollisesti kärsivän monipersoonahäiriöstä. Kirjassa tosin mainitaan "monipersoonaisuushäiriö", josta nyt koen tarvetta nipottaa, koska sellaista ei ole. Se on suomeksi joko sivu- tai monipersoonahäiriö.

Olen lukenut aiheesta (sivupersoonähäiriö) melko paljon kirjallisuutta, joten se on sinänsä minulle tuttua. Varistytössä minua hieman tökkikin se, miten aihetta on käsitelty. Kirjassa puhutaan mm. persoonan valitsemisesta ja vaihtamisesta. No, ei niitä ihan noin vain valita ja vaihdella. Epäuskottavaa.

Kirjan kieli (ja viittaan nyt suomennokseen, koska luin kirjan suomeksi) oli ajoittain tahmeaa johtuen kummallisista sanajärjestyksistä ja lauserakenteista. Vastaavasti toisinaan teksti oli sujuvaa ja vaivattomasti etenevää. Epäsuhtaisuus häiritsi minua, mutta siihen tottui.

Kirjassa hypähdellään paikasta ja henkilöstä toiseen, mikä tekee kirjan rakenteesta mielenkiintoisen ja koukuttavan. Kukin luku on otsikoitu paikan mukaan, joten lukija tietää missä mennään. 

Eräs paikka, jossa käydään, on Sierra Leone. Siellä tosin käydään vain muistojen viemänä. Varistytössä viitataan muutamia kertoja erääseen kirjaan (Ishmael Beah: A Long Way Gone), joka käsittelee Sierra Leonen lapsisotilaita. Minua yhteys innosti, sillä tuo kirja (A Long Way Gone) löytyy omasta hyllystänikin. En tosin ole vielä sitä lukenut, mutta varmasti pian luen.

Kaiken kaikkiaan, pienestä nurinastani huolimatta, pidin kirjasta kovasti. Varistyttö on runsas ja mehevä romaani, joka ottaa lukijan mukaan mielenkiintoiselle, raa'allekin, matkalle ihmismielen syövereihin ja vaikeisiin murhatutkimuksiin. Lukija saa läpi kirjan itsekin spekuloida ja kokea oivaltamisen tuottamia ahaa-elämyksiä. Dekkari minun makuuni siis. En ehkä ihan herkimmille ihmissieluille tätä suosittele.

Varistyttö on trilogian ensimmäisen osa. Otava julkaisee trilogian melko vauhdikkaasti, sillä toinen osa, Unissakulkija, ilmestyy jo kesäkuussa. Kolmas osa on nimeltään Varjojen huone, ja se julkaistaan lokakuussa.

Trilogiasta voi lukea lisää Varistyttö.fi:n sivulta. Sivulla on spoilereita, joten vieraile siellä omalla vastuullasi! Minä uteliaana tietenkin menin (ja spoilaannuin, mutta ei se minua haittaa) ja odotan jo kuumeisesti jatkoa. Tämä trilogia on ehdottomasti luettava.

~~~

Varistyttö on tänään esillä monessa blogissa (siksi en nyt linkittele, koska en ole itsekään niitä vielä lukenut). Se johtunee siitä, että ennakkokappaleen mukana tulleessa saatekirjeessä mainittiin kirjan olevan vapaa arvioitavaksi 13.3. Menenpä nyt itse lukemaan toisten mietteitä!