Sivut

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Illallinen neljälle, kiitos

Herman Koch: Dinner
(suom. Illallinen)
Atlantic Books 2012
S. 312
Käännös Sam Garrett

Ennen kuin ryhdyn repostelemaan illallista haluan ihmetellä erästä asiaa.

Nimittäin varsin usein - ei kuitenkaan aina - käännöskirjallisuudessa (täällä, ei Suomessa) jätetään kirjan alkuperäinen nimi mainitsematta.

Tästäkään kirjasta ei sitä löytynyt - kyllä, etsin kissojen ja koirien kanssa. Het diner lienee hollanninkielinen nimi, mikäli lunttasin oikein Goodreadista.

Mutta se siitä, tässähän tulee nälkä, joten eiköhän tilata aperitiivit. Aperiitivien lomassa valottuu joitakin syitä siihen, miksi illalliselle piti ylipäänsä lähteä.

Paljastettakoon tässä vaiheessa, että illallisseurue koostuu kahdesta pariskunnasta: veljekset Lohman vaimoineen. Velisuhde paljastuu lukijalle melko pian kirjan alussa, joten en näe, että sen paljastamisesta tässä on mitään haittaa.

Kirjan minäkertoja on veli-Paul, joka tarkkailee ympäristöään ja ihmisiä melko kriittisesti. Minua naurattivat usein Paulin ajatukset: se kuinka hän suomii veljeään ja ravintolavalintaa. Ja siinä sivussa paljon muutakin. Paul on mielenkiitoinen kertoja, jolla on vahvat mielipiteet ja näkemykset asioista.

Tarjoilija saapuu pikkurilleineen tarjoamaan alkupaloja. En enää muista, mitä seurue tilasi. Minulle jäi mieleeni vain pikkurilli, joka sojottaa tämän kirjan aikana melkoisesti. Jopa siinä määrin, että sain itseni kiinni kirjaa lukiessani siitä, että olin sulkenut käteni nyrkkiin jättäen pikkurillin sojottamaan suorana. Toivottavasti tästä ei tule tapa.

Myönnän, että minulla oli valtaisat ennakkoluulot tätä kirjaa kohtaan. Ennakkoluulot johtuivat lähinnä kirjan nimestä: kaikki syömiseen ja ruokaan liittyvät nimet ovat minulle nou nou.

Tämän kirjan kohdalla mietin, miten muka jaksaisin istua hienostoravintolan illallispöydässä vetämässä mättöä naamaan ja vieläpä pitkällä kaavalla. Minähän olisin humalassa jo ennen pääruokaa ja levottomat jalkani vaatisivat päästä liikkeelle!

Vaan huoli pois, ei tässä istuta pöydän ääressä koko iltaa. Osa seurueesta karkaa vetämään happea, kun tilanne äityy liian vaikeaksi. Vessassakin käydään. Paulin keralla päästään takautumien kautta tutustumaan päivänpolttavaan puheenaiheeseen eli siihen, miksi illalliselle mentiin.

Tapahtumat kuoriutuvat verkalleen ja lukija saa sopivalla tempolla tiedonmurusia eteensä. Se onkin kirjan suola, samoin kuin jo mainostamani Paulin sisäiset ajatukset, jotka hän yrittää olla sanomatta ääneen.

Vaikka kirjan taustalla on vakavia aiheita, en voinut mitään että hihittelin useammankin kerran tätä lukiessani. Minusta tämä kirja oli miellyttävä sotku tilannekomiikkaa, farssia ja draamaa.

Moraalisten kysymysten kohdalla pohdin itsekin, miten menettelisin. Kirjassa on siis vakava puolensa, mutta itse en kokenut sitä raskaaksi, vaan osana tuota kaikkea vaihtelevuutta.

Tätä kirjaa on vaikea selittää ja vielä vaikeampi on selittää sen tunnelmaa. Pidin mielettömästi Kochin tyylistä kirjoittaa, ja kääntäjä Sam Garrett on tehnyt loistavaa työtä. Lisää Kochia minulle, kiitos!

Kirjan on lisäkseni lukenut ainakin Leena Lumi, Annika, Mari A ja Lumiomena.

~~~

Osallistukee arvontaan, mahtavia kirjapalkintoja - myös minun kirjoittama kirja on tarjolla! Lue lisää täältä.

25 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä mainio kirja, itseasiassa paras viime vuonna lukemani. Minä odottelen myös lisää Kochia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, oli oikein positiivinen ylläri! Itse en odottanut kirjalta juuri mitään, koska pelkäsin sen nimeä, vaan siksipä sainkin yllättyä iloisesti :D

      Poista
  2. Nauroin tuolle kommentillesi hienosto ravintolassa iltaa istumisesta, mulla saattaisi käydä ihan samoin. Kirjoissa kun tuntuu aina pitkillä illallisilla aina viini virtaavan. :)

    Luin Illallisen joskus, mutta täytyisi varmaan lukea uudestaan kun alkoi taas himottamaan tekstisi myötä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, Paul pohtikin, että ravintola varmaan pitkittää aterian saapumista, että saisi tuputtaa ylihinnoiteltua viiniä asiakkaille mahdollisimman. ;-)

      Minulla oli tämä kirja lainassa kirjastosta, mutta ajattelin kerta kaikkiaan ostaa sen omaksi. :)

      Poista
  3. Tykkäsin myös tästä, monista syistä, ja sain miehenkin lukemaan, vaikkei hän yleensä juurikaan romaaneja lue. Saimme myös aikaan mielenkiintoisia keskusteluja kirjan teemasta. Kertoja oli erinomaisen hyvä ja hyvin rakennettu, ja vahva tunnelma jäi minullekin mieleen. Lisää Kochia, todellakin, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ehdotin miehelleni, että lukisi tämän, mutta ei lämmennyt idealle. Hän ei pahemmin lueskele. Tai oikeastaan hänen lukuinnostus menee kausittain eikä nyt ole "lukukausi" päällä. Lisäksi mies suhtautuu suurella epäilyksellä suosittelemiini kirjoihin. :D

      Jääkäämme odottelemaan lisää Kochia!

      Poista
  4. Täälläkin tykättiin, yllätyin oikein positiivisesti kun kansien välistä löytyikin mustaa huumoria.

    Suomennettua Kochia on muistaakseni syksyllä tulossa lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jei, syksyllä jo! Toivottavasti tulee käännös enkuksikin samaan aikaan :)

      Poista
  5. Sepä kumma että jätetään kirjan alkuperäinen nimi mainitsematta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin ja tämän olen havainnut useammassa kuin tässä kirjassa.

      Poista
  6. Vähän veikkasinkin, että tulet Illallisesta nauttimaan :-) huhu kertoo, että Kochilta tulee uutta matskua syksyllä. Pikaisella blogivierailulla, jatkan tylsähköä sukulaiskäyntiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin tunnet jo minun kirjamakua :)) Melkein skippasin tämän kirjan, mutta onneksi mieli muuttui!

      Toivottavasti tylsähkö vierailu on jo ohi ;)

      Poista
  7. Minua himottaa valtavasti lukea tämä kirja! Heinäkuussa Suomeen, toivottavasti löydän kirjakaupasta tai kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitto, tajusinkin, että tottahan tuon voi lukea enkuksikin... (punastus)

      Poista
    2. Hih, ei sitä aina heti tajua kaikkea :D Minusta enkkukäännös on tosiaan hyvä, joten ei muuta kuin hankintaan! :-)

      Poista
    3. Ja nyt kävi niin, että kun menin tänään divariin etsimään jotain ihan muuta, The Dinner tuijotti minua heti sisäänasutessa silmankorkeudelta suoraan tajuntaan. Lähti tietenkin heti mukaan, ja kotona kirjapinot vain notkuvat entisestään...

      Poista
    4. Yhtäkkiä se kirja voi suorastaan pompata käteen, kun avaa silmät ja katsoo sillä silmällä :D Minulle kävi Dinnerin kanssa samoin kirjastossa - se hyökkäsi verkkokalvoilleni ;D Melko tehokas kansi muutenkin, siis kirkkaan värinsä takia melko silmiinpistävä!

      Poista
  8. Aivan loistava kirja ja minulla vuoden 2012 kuumassa sarjassa. Tämä ei jättänyt minua ja R:ää rauhaan, vaan vieläkin pohdimme kirjan hemilöiden moraalia ja etenkin moraalin puutetta. Vaikkapa siinä yhteydessä, mitä tapahtui ministeriperheen värilliselle adoptiopojalle etc.

    Minäkin odotan Kochia lisää! Tämä on just sitä, mitä kaipaa kirjallisuudelta eli vahngossakaan et voi ikävystyä ja sitten pohdit juonikuviota tai henkilöiden luonteita vielä kuukausien päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, täytyy päästä pian lukemaan tämä(kin)!

      Poista
    2. Leena Lumi, tämä kirja tarjosi tosiaan paljon ajateltavaa etenkin moraalisten kysymysten saralla. Kovin on venyvää moraali ja miten sitä voikaan eri tavoin itselleen (ja toisilleen) perustella. Ristiriitaista ja kiehtovaa!

      Poista
  9. Luen tätä juuri. Palaan lukemaan arvostelusi tarkemmin sitten, kun olen saanut tämän luettua.

    Blogissani on sinulle tunnustus: http://annaminunlukeaenemman.blogspot.fi/2013/04/liebster-award-tunnustus.html

    VastaaPoista
  10. Mainio kirja, luin jo viime vuoden puolella. Kerralla ahmaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni tuntuu tästä tykänneen enkä ihmettele. Itse vetkuttelin ja vatkasin, että viitsinkö edes tätä kirjaa lukea: onneksi luin!

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.