Sivut

maanantai 29. elokuuta 2011

Tuhottu lapsuus

Cathy Glass: Damaged


Jodie on vasta 7-vuotias, mutta ehtinyt neljän kuukauden aikana asua jo viidessä sijoitusperheessä.

Jodie otettiin huostaan vaikeiden perheolosuteiden takia, mutta sijoitusperheissä ei ole pystytty käsittelemään häntä.

Niin alkoi sijoituskotikierre, kunnes Jodie lopulta päätyy sijoituskotitoiminnassa mukana olevan Cathyn perheeseen. Hyvin pian Cathy alkaa ymmärtää, miksi aiemmat perheet ovat halunneet "päästä eroon" Jodiesta.

Jodie ei ole maailman helpoin lapsi, vaan mitä voi odottaa, kun taustalta alkaa paljastua mitä karmaisempia kokemuksia. Herää kysymys onko Jodie koskaan pienen elämänsä aikana saanut kokea ns. normaalia elämää. Alkaa näyttää siltä, että ei.

Kirja perustuu tositapahtumiin ja pidän Cathy Glassin tyylistä kirjoittaa. Kirja valottaa aika hyvin sitä, miten täällä (Briteissä) lastensuojelubyrokratia toimii - tai ei toimi.

Kirja ei kuitenkaan ole mikään tietokirja, vaan Cathy tuo käytäntöjä esille sitä mukaa, kun niitä on tarpeen avata lukijalle tarinan tiimoilta. Itse koin nuo tiedot erittäin kiinnostavina.

Ote Cathyn nettisivuilta:

"Damaged is the true story of the relationship between Jodie and me. Jodie was the most disturbed and abused child I had ever looked after..."

Etäisesti tulee mieleen Torey Hayden, joka on kirjoittanut paljon vastaavantyyppisiä kirjoja. Hän tosin opettajan näkökulmasta.

Torey ja hänen kirjansa alkoivat ärsyttää minua jossain vaiheessa: hänen ensimmäiset kirjansa ovat mielestäni parhaita, mutta sitten jokin Haydenissä ja hänen tyylissään kirjoittaa, alkoi tökkiä.

Myös Cathy on kirjoittanut useita kirjoja koskien hänellä sijoitushoidossa olevia lapsia. En ole lukenut muita Cathyn kirjoja, mutta varmaan jossain vaiheessa aion.

Tällä hetkellä minulla on hyllyssä vielä muutama lukematon vastaavaa aihepiiriä käsittelevä kirja, joten en pidä kiirettä uusien hankkimisen kanssa.

Nämä ns. true story -kirjat ovat erittäin suosittuja täällä ja niitä varten on ihan oma hyllynsäkin monissa kirjakaupoissa. Se on hylly, jota usein tutkin.

Tämän ja muitakin Glassin kirjoja saa ainakin AdLibriksestä ja tietty Amazonista.

Cathy Glassin kotisivuille pääset tästä.

Minua muuten ilahdutti kovin, että Cathyn sivujen kautta oli mahdollista lukea, mitä Jodielle nykyään kuuluu.

Damaged on erittäin koskettava kirja ja sen perusteella todella arvostan Cathyä ja hänen työtään, joka on emotionaalisesti todella rankkaa.

4 kommenttia:

  1. Haydenin alkupään kirjat olivatkin hyviä. Minä en ole näitä ihan viimeisiä jaksanut edes luka, sillä niissä tosiaankin jokin tökkii/ärsyttää.

    Tämä kirja olisi varmasti sekä rankka että kiinnostava.

    Ihminen on luomakunnan pahin peto.

    VastaaPoista
  2. Leena Lumi, minäkään en ole jaksanut Haydenin uusimpia kirjoja lukea. En muista, missä vaiheessa lopetin hänen kirjojensa lukemisen.

    Tämä kirja ei aiheestaan huolimatta ole mielestäni liian rankka. Ehkä se johtuu kirjoitustavasta, en tiedä. Mutta kauheuksilla ei mässäillä eikä niitä kuvailla yksityiskohtaisesti.

    VastaaPoista
  3. Tämä kirja on tosiaan kiinnostava. Sitä voi suositella myös niille, joita kiinnostaa persoonallisuuden jakautuminen tai miksi sitä nykyään kutsutaankaan. Tällä pikkutytöllä kun oli muutamia sivupersoonia.
    Itseäni eivät ole edes Torey Haydenin kirjat alkaneet ärsyttää, vaan jaksan lukea niitä yhä uudestaan. Tosin Haydenin romaanit eivät oikein iske.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En enää muista tästä kirjasta juuri mitään, en siis myöskään sitä mitä psyykkisia ongelmia Jodiella esiintyi. Viitannet sivupersoonahäiriöön eli Dissosiatiiviseen identiteettihäiriöön.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.