Sivut

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Sateen enteitä

-->Olen lukenut aika paljonkin viime aikoina, mutta en ole jaksanut kirjoittaa kirjoista mitään. Tämän blogin on tarkoitus olla lukupäiväkirja myös minulle itselleni muistaakseni, mitä kaikkea olen lukenut.

Siksi minulla on pakkomielle saada ulos edes pari sanaa jokaisesta lukemastani kirjasta.

André Brink: Sateen enteitä


Suurin osa Brinkin kirjoista sijoittuu tavalla tai toisella Etelä-Afrikkaan ja eräs keskeinen teema on apartheid. Tämä kirja ei tee siinä poikkeusta.

Brink on eräs suosikkikirjailijani. Pidän hänen tyylistään olla osoittamalla sormella. Hänen henkilöhahmonsa ovat uskottavia, koska ne eivät ole mitään kaikkia miellyttäviä superihmisiä. Brink kuvaa mielestäni hyvin ympäristön vaikutuksia yksilötason asenteisiin.

Martin Mynhardt on menestyvä liikemies, joka omistaa kaivoksia. En varmaankaan pitäisi Martinisita, jos hän osuisi kohdalle tosielämässä tai tietäisin hänestä vain ns. kovat faktat.

Näiden faktojen alla asuu kuitenkin ihminen, joka uskoo asiaansa ja jolla on näkemykset siitä, miten rotuerottelusta voitaisiin pitkällä tähtäimellä vapautua.

Siitä en tosin ole varma oliko Martinin halu tasa-arvoisuuteen aitoa, mutta ainakin hän oli perustellut (jos ei muille, niin itselleen) ne tavat, joilla apartheidista voidaan hiljalleen luopua.

Martinin rakas ystävä edustaa edustaa ajatuksiltaan toista ääripäätä. Hän haluaa maltillisuuden sijasta toimintaa apartheidin kukistamiseksi. Tästä syntyy syvä kuilu ystävysten välille ja asia johtaa toisiin.

Miten yksi viikonloppu sitten voi saada aikaan käänteen Martinin elämässä? Miksi kaikki luhistuu juuri silloin?

Täytyy palata ajassa taaksepäin ja niin Martin tekeekin. Kertomalla tarinansa hän yrittää selkiyttää ajatuksiaan ja tutkiskella omaa osuuttaan tapahtumaketjuissa sekä moraaliaan.

Tämä kirja jäi elämään mieleeni pitkäkäsi aikaa sen lukemisen jälkeenkin. André Brinkin kirjoilla on useimmiten sellainen vaikutus ainakin minuun.

2 kommenttia:

  1. Lukemistani Brinkin kirjoista paras!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kosketteli lukemistani eniten Myrskyinen hiljaisuus sekä Hiljaisuuden tuolla puolen. Toki tästäkin pidin kovasti :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.