Sivut

tiistai 19. toukokuuta 2009

Perijät


Innostuin Hämeen-Anttilan kirjoista Tuiman ansiosta.

Tuimaa täytyy myös kiittää siitä, että hän on saanut - kenties tietämättään – minut innostumaan enemmän suomalaisesta kirjallisuudesta.

Tarkastellessani viime aikojen lukemisiani huomaan että suomalaisten kirjailijoiden osuus on lisääntynyt huomattavasti lukulistallani.



Virpi Hämeen-Anttila: Perijät



En tiedä, miten Hämeen-Anttila sen tekee, mutta hän osaa koukuttaa lukijan. Perijöihin jäi kiinni aika nopeasti ja sitä teki mieli olla lukemassa koko ajan.

Perijöissä pääosassa on tavallaan kaksi sukua (kiurulat ja Stålit), joiden välejä hiertää riidat ja erimielisyydet pitkän ajan takaa. Toimittaja Veera Sipponen saa kuulla tädiltään Auralta sukujen aiemmista vaiheista ja vanhaa perua oleva viha on tarttua häneenkin.

Asiaa ei lainkaan helpota se, että Veera Sipponen (äitinsä puolelta Kiurula) alkaa tutkia Stålien perheyritystä ja tekee epämiellyttäviä löydöksiä. Pintanöyhtää raaputtamalla alkaa alta kuitenkin paljastua muutakin. Kaikki ei ole ihan sitä, miltä ensi silmäyksellä näyttää.

Perijät on kauttaaltaan mielenkiintoinen sekoitus ihmissuhteita, sukuhistoriaa ja tutkimuksia. Olin jostain syystä hieman epäileväinen kirjaa kohtaan enkä odottanut siltä paljon, mutta sitä enemmän sain.

Olen aiemmin lukenut Hämeen-Anttilalta Kolmannentoista lapsen ja Sokkopelin. Nyt olisi tarkoitus saada käsiin Hämeen-Anttilan Suden vuosi ja Alastonkuvia, joita minulle on myös suositeltu.

Lisääkin saa suositella!

6 kommenttia:

  1. Jos olen saanut sinut tarttumaan useamin kotimaiseen kirjallisuuteen, niin olen tosi ykpeä ja tyytyväinen :) Muista myös Niina Hakalahti!

    En ole lukenut Perijöitä (pitänee tarttua siihen joku kerta), mutta jos et ole vielä lukenut Muistan sinut, Amanda, niin kokeile sitäkin. Pidin siitä kovasti.

    VastaaPoista
  2. Hämeen-Anttila on parhaita! Ja Pirkko Saisio (ja salanimellä Jukka Larsson ihan sairaan upea trilogia), Eeva Kilpi... Ennen luin niin kovin paljon, viime vuosina väsyneenä mennyt valitettavasti enemmän kevyempään, dekkareiden suuntaan.

    VastaaPoista
  3. Tuima, kyllä olet - sinulta olen saanut paljon vinkkejä. En aiemmin lukenut juuri lainkaan suomalaisia kirjoja. Tuo Niina akalahti (kirjan nimi taisi olla Uimahyppyjä) on muuten edelleen haluttavien listallani. En ole löytänyt sitä divarista vielä(kään) :)

    Täytyykin laittaa Amanda ylös. Luulen, että aion lukea tässä hiljaksiin kaikki Hämeen-Anttilan kirjat. Tykkään!

    Pellon Pientareella, Saisio ja Kilpi ovat tuttuja nimiä, mutta yhtäkään en ole lukenut. Nyt voisi tosiaan olla korkea aika laajentaa reviiriä.

    Pirkko Saision/Jukka Larssonin kirjoittama kirjasarja täytyykin heti panna ylös - vaikuttaa mielenkiintoiselta!

    Millaisia kirjoja Eeva Kilpi kirjoittaa? Minulla ei ole mitään hajua enkä jostain syystä koskaan ole tarttunut edes divarissa hänen kirjoihinsa. Joku ennakkoluulo varmaan estelee minua.

    VastaaPoista
  4. Olen lukenut Virpi Hämeen-Anttilan "Alastonkuvia" aiemmin ja nyt "Perijät". Eroa on kuin yöllä ja päivällä ensimmäisen hyväksi. Olin pettynyt, odotin kai liikaa. Perijät on herttasarjatasoa!

    VastaaPoista
  5. Samaa mieltä kuin anonyymi. Kun luet Alastonkuvia, näet varmasti miksi. Liityn siis ehdottomasti houkuttelijoiden joukkoon!

    VastaaPoista
  6. Anonyymi, tuo olikin hyvä kuulla! Vielä parempaa on siis luvassa. Ja kun vielä Subzerock suosittelee, niin pakkohan se on uskoa :)

    2Alastonkuvia" on tosin vielä hankinnassa, mutta "Muistan sinut, Amanda" löytyi divarista.

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.