Sivut

perjantai 27. helmikuuta 2009

Sovinsti tutkii murhaa



Leif GW Persson: Lindamurha

Olin hyvin epäileväinen tämän kirjan suhteen luettuani sen takakannen. Päätin kuitenkin sen ostaa, koska monet ovat sitä kehuneet.

Takakansi ei tuntunut houkuttelevalta, koska siinä kerrottiin kirjan kertovan murhatutkimuksesta.

Ajattelin että viitisensataa sivua pelkkää murhatutkimusta voi olla aika pitkäpiimäistä luettavaa ja varmaan olisikin, ellei sitä ole kirjoitettu hyvin niin kuin Lindamurha.

Juonesta ei siis tarvinne kertoa sen enempää kuin että Linda-niminen nainen murhataan ja sitä sitten tutkitaan koko kirjan verran. Samalla tutustutaan poliisin toimintaan ja yksittäisiin poliiseihin.

Kirjan keskeinen henkilö on komisario Bäckström, joka lienee sovinisti ja varsin itseriittoinen mies. Hän ajattelee naisia lähinnä kävelevinä tisseinä ja suurin osa miehistäkin on hänen mielestään kelvottomia idiootteja.

Jos joutuisin olemaan Bäckströmin kaltaisen miehen kanssa tekemisissä päivittäin (tai edes silloin tällöin) alkaisin varmaan vihata häntä. Aika mielenkiintoinen juttu kuitenkin on, että kirjaa lukiessa hän ei inhottanut minua, vaan ajoittain jopa nauratti ja myös säälitti.

Lindamurhan parasta antia onkin sarkastiset heitot ja ihmisten (etenkin Bäckströmin) ajatukset. Siis ne, joita ei lausuta ääneen, vaikka mieli tekisi. Ilman niitä kirja ei olisi ehkä edes kiinnostava ja nyt kun mietin, en varmaan olisi jaksanut lukea sitä loppuun, jos sen tyyli olisi ollut toisenlainen.

Bäckström hahmona on sen verran poikkeuksellinen (ainakin kirjallisuudessa, jota itse olen lukenut), että alkoi kiinnostaa enemmänkin. Olen ymmärtänyt, että Perssonilla on muitakin kirjoja, joissa Bäckström seikkailee. Suosituksia ja mielipiteitä otetaan vastaan!

torstai 26. helmikuuta 2009

En ole unohtanut lukemista

En ole lopettanut lukemista, mutta minulla on nyt ollut jo jonkin aikaa kuvamuokkausvaihe päällä, joten lukeminen on hieman kärsinyt siitä. Kirjajuttuja on kyllä tulossa pian.

Samalla tämä blogi saa uuden ilmeen (on jo saanut osittain ja siksi melkein kaikki linkit puuttuvat, mutta lisäilen niitä piakkoin).

perjantai 20. helmikuuta 2009

Uusi tapetti blogiisi!

Blogini nimi on mainoskatko, joten voisi heittää ihan ehdan mainoksen tähän väliin. Tämä on siitä kiva mainos, ettei tuotteisiin hurahtaminen maksa mitään!

*


Onko sinulla bloggerissa blogi, jonka sisältö on kyllä mehevä, mutta ulkokuori jo vähän elähtänyt ja vanhanaikainen?

Ei kannata masentua, sillä ilmaisen asun saat Keisarin uusista vaatteista - suosi suomalaista!

Tässä hyvin vähän esimakua.


Valikoima on laaja, tällä hetkellä pohjia on mallistossa 233 erilaista! Aiheita löytyy luonnosta fantasiaan, absraktista kuvioista enkeleihin ja krumeluurista asiapitoisempiin.

Pohjia teemme yhdessä Itkupillin kanssa, senpä takia mallisto on oikein persoonallinen, uniikki ja monipuolinen.


Tervetuloa sovittelemaan!


Asu on vapaa, mutta pakollinen - hanki se Keisarin uusista vaatteista!

torstai 12. helmikuuta 2009

Kuvanveistäjä

Minette Walters: Kuvanveistäjä

Kuvanveistäjä on Waltersin toinen teos ja se ilmestyi vuonna 1996. Olen lukenut useita Waltersin kirjoja ja jos divarissa törmään niihin, niin yleensä ostan omaksi.

Päähenkilö on tällä kertaa journalisti Rosalind Leigh. Hän saa toimeksiannon kirjoittaa kirja naisesta, jota kutsutaan kuvanveistäjäksi.
Kuvanveistäjä on tuomittu vankilaan sisarensa ja äitinsä murhista. Rosalind alkaa kuitenkin epäillä, että kuvanveistäjä salailee jotain – ehkä jopa omaa syyttömyyttään.

Kirjassa keskitytään luonnollisesti murhien selvittämiseen Rosalindin näkökulmasta. Toinen keskeinen tekijä kirjassa on Rozin alakuloisuus ja masennus mm. kariutuneen suhteen takia. Tähän liittyy muutakin, mutta se paljastuu kirjassa kyllä ajallaan, joten en pilaa lukunautintoa kertomalla siitä sen enempää.

Kirjan kolmas keskeinen henkilö on kuvanveistäjän taannoin pidättänyt entinen poliisi Hal Hawksley, jonka elämäntyyli on vähintäänkin kyseenalainen. Roz tutustuu Haliin tutkimustensa myötä ja eräs kirjan herkullisin anti onkin mielestäni näiden kahden ajoittain hyvinkin omituinen kanssakäyminen.

Psykologinen jännite pitää otteessaan kirjan loppuun asti ja oikeastaan vähän sen jälkeenkin. Jos vertaan muihin lukemiini Waltersin kirjoihin, tässä lienee enemmän action-jännitystä.

Hyvä kirja, voin suositella jos pidät Waltersin kirjoista muutenkin.

tiistai 10. helmikuuta 2009

Ninja in The Dragon's den

-->
Olin (olen) hulluna karateleffoihin. Katsoin niitä lapsena paljon ja olen jokin aika sitten vihdoinkin saanut käsiini (tai siis koneelleni) erään ehdottoman helmen tuolta ajalta.

Ninja in The Dragon’s den trailer:




Juonikuvauksen ja arvostelun voit lukea täältä.

Olin muuten pentuna ihastunut palavasti tässä elokuvassa Jen Moota näyttelevään Hiroyuki Sanadaan (poninhäntäpäinen mies, ooh). Olisin halunnut mennä naimisiin hänen kanssaan.