Se ei johdu siitä, että kirja olisi tylsä, mutta minulla on ollut keskittymisvaikeuksia ylipäätään lukea mitään. Mutta eiköhän se tästä pian muutu.
Perustan nyt uuden kategorian (suosikkini), jossa kerron kirjoista, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet minuun todella suuren vaikutuksen.
André Brink: Hiljaisuuden tuolla puolenMatkustaessaan Afrikkaan Hans Woermannilla tammikuussa 1902 Hanna saattoi olla kahdenkymmenen tai kahdenkymmenenviiden tai jopa kolmenkymmenen ikäinen (ei varmaan vanhempi, sillä naisten valintaehtoihin kuului lapsensaanti-ikä, jotta heistä olisi hyötyä siirtomaassa). Kotikaupunki Bremen. Sen verran tiedettiin, mutta ei yhtään enempää.
Eteläafrikkalainen kirjailija tutustuu historiallisiin dokumentteihin ja lähtee purkamaan salaperäisen, sukunimettömän Hannan arvoitusta. Tiedon rippeistä ja omasta huikeasta mielikuvituksestaan hän sepittää runollisen seikkailuromaanin, jossa neitsyestä tulee koston enkeli.
Kirjan takakansi kertoo hyvin suppeasti teoksen raamin ja lähtökohdan, ei muuta, ei mitään. Todellisuudessa kirjaa voi alkaa ymmärtää vasta sitä lukemalla. Ja kun lukemisen aloittaa, on vaikea lopettaa.
Kirja on ajoittain hyvin brutaali, toisaalta taas kauniskielinen ja jopa hetkittäin syvällinen. Karkeus ja raakuus sulautuvat vaivatta ja ristiriidatta kauniiseen kieleen. Tämä on kirja minun mieleen: uskomattomat (silti voisivat olla uskottavat) tapahtumat, historian läsnäolo ja hyvin kaunis kielellinen ilmaisu tekevät vaikutuksen.
Minulla oli muuten taannoin kuvablogi, jonka nimesin juurikin tämän kirjan mukaan: The other side of silence. Luin tämän kirjan elokuussa 2006 ja edelleen se palaa mieleeni kummittelemaan. Aion lukea sen joskus uudelleen.
---
Edit. 26.10. kello 19:03.
Vanhassa blogissani on arvostelut muista lukemistani Brinkin kirjoista:
Tuokio tuulessa
Kovan valon maa
Valkoinen kuiva kausi
Luin joskus ainakin joitakin Brinkin teoksia. Pidin myös monista, hänen vahvuutensa on ollut nimenomaan kipeiden kokemusten kuvaajana. Varmaan paras häneltä lukemani oli Anna-lehden jatkokertomuksena - enkä ole varma onko sitä edes kirjana painettu. Sitten jossain vaiheessa vain aloin ajatella häntä hieman yhden aiheen kirjailijana, joka on viime vuodet ollut hieman hukassa, kun se aihe, eli apartheid poistui ainakin laeista.
VastaaPoistaSiksipä, kuuluuko tämä kirja hänen apartheid-jaksonsa teoksiin vai myöhempiin,- tai ilmestyikö se siis 2006 vai jo kauan ennen?
Hannah, tämä kirja on vuodelta 2002 ja on tähän mennessä Brinkin teoksista paras.
VastaaPoistaEn tosin ole lukenut kaikkia Brinkin kirjoja, mutta kaikista lukemistani olen pitänyt (paitsi Pirunlaaksosta, joka oli jotenkin liian outo minun makuuni).
Muut tähän mennessä lukemani Brinkit:
Tuokio tuulessa
Kovan valon maa
Valkoinen kuiva kausi
Ai niin ja se Pirunlaakso tietenkin.
VastaaPoistaEn ole lukenut yhtään Brinkin kirjaa, mutta onhan noita, joihin ei ole ehtinyt.
VastaaPoistaJulmuus ja kauneus tulivat minua lähimmäs Nadeem Aslamin kirjassa Elävältä haudatut. Valitsin sen viime vuoden parhaaksi kirjaksi. Jotkut ovat pitäneet sitä liian pelottavana tms. Minusta se on kielellisesti kaunein ja henkisesti rankin kirja, jonka olen ikinä lukenut.
Leena Lumi: Tuo Elävältä haudatut onkin haluan -listalla, mutta olin ihan unohtanut sen! Kiinnostukseni kys. kirjaa kohtaan on puhtaasti sinun kauttasi tullut.
VastaaPoistaTein juuri tänään kirjatilauksen, mutta olin unohtanut tuon kirjan, äääh! Noh, itseni tuntien ei mene kauan kun teen uuden tilauksen :D