Hae tästä blogista

lauantai 2. helmikuuta 2019

Minä en pelkää

Olen tonkinut hyllyjäni ja kirjakasojani erityisen raivokkaasti viime aikoina ja löytänyt kaikkea kiinnostavaa. Kirjoja, jotka olen ostanut aikeenani lukea ne nyt heti paikalla (ja joiden olemassaolon olen sittemmin unohtanut). Joskus nyt heti paikalla tarkoittaa vuosien kuluttua. Esimerkiksi tämä Ammanitin romaani on maannut hyllyssäni ainakin pari vuotta.



Niccolò Ammaniti: I’m Not Scared
alkuper. Lo non ho paura 2001
Canongate 2003
Italiasta englannistanut Jonathan Hunt
S. 225
Kirja on suomennettu nimellä Minä en pelkää


I’m Not Scared on sopivan hikinen henkäys talvisäähän, sillä Acqua Traverse -nimisessä kuvitteellisessa italialaisessa pikkukylässä kärvistellään superkuumassa ja -kuivassa kesäsäässä vuonna 1978.

Kirjan keskiössä ovat yllä mainitun pienen kyläpahasen lapset, jotka kuluttavat aikaansa milloin mitenkin sillä aikaa kun aikuiset makaavat sisätiloissa hellettä – ja siestaa -  pidellen. Ajellaan pyörällä, kisaillaan ja tutkitaan ympäristöä, kuten lapsilla on tapana.

Kisailu johdattaa lapset heille entuudestaan tuntemattomalle alueelle, jossa heitä kiehtoo hylätty rakennus. Siellä 9-vuotias Michele tekee löydön, jota ei käsitä eikä oikein osaa käsitelläkään. Hän sulkee suunsa eikä kerro asiasta kenellekään.

Minulla ei ollut mitään hajua, millainen kirja I’m Not Scared on enkä siksi osannut odottaa mitään. Juuri näin tämä kirja on paras lukea, sillä siten se pääsee yllättämään. Näennäisen tyyni pinta alkaa väreillä ja vihjailee tulevasta myrskystä. Kirjan tunnelma on painostava ja uhkaava, mutta ei murskaa alleen, sillä siinä on myös turvasatamia. Michelen äiti on turvasatama, samoin isä vaikka siltä ei aina tunnu.

Kirjan kertoja on Michele, joka kertaa tuon kohtalokkaan kesän tapahtumat, jolloin hän oli 9-vuotias. Kertojaäänii tuntuu nuorelta, mutta muutamien vihjeiden kautta lukija voi päätellä kertoja-Michelen olevan vanhempi. Kyseessä on tärkeä tieto, jonka ymmärtää kirjan luettuaan.

Pidin kirjasta todella paljon erityisesti tiheän tunnelman ja pienkyläasetelman takia. Vaikuttava lukuelämys siis, jopa siinä määrin että kiirehdin tänään lainaamaan kirjastosta kirjailijan erään toisen teoksen nimeltä Anna. Ammanitilta on käännetty muitakin teoksia englanniksi, mutta ainoastaan Anna on saatavilla kirjastostamme.


16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Luulen, että voisit tykätä tästä, Mai, eli kannattaa kokeilla :)

      Poista
  2. Onpa kiinnostava kirja. - Ihanan headerin olet taasen vaihtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komea lukukokemus tosiaan oli, voin suositella. :) Header on ollut jo syksystä lähtien sama eli kohta on aika taas vaihtaa uuteen. :)

      Poista
  3. Hyvä arvio, ja mukavaa että luit tämän

    VastaaPoista
  4. Luin Minä en pelkää:n joskus ajat sitten ja tykkäsin todella paljon. En kyllä luonnollisestikaan muista tarinasta kaikkia yksityiskohtia, mutta vaikutuksen se teki silti. Ammanitilta on suomennettu kai vain kolme kirjaa, jotka olen kaikki lukenut. Taivaan ja maan väliltä oli mun mielestä samaan tapaan koukuttava kuin tämä Minä en pelkää, Juhla alkakoon taas tyylillisesti ihan erilainen. Omaan hyllyyn olen ostanut Ammanitin kirjan Me and You, mutta lukemattomaksi se on unohtunut, vaikka minullakin oli luonnollisesti aikomus lukea se heti...

    Tästä Annasta en ole kuullutkaan mitään, mutta jos luet niin tulen kyllä heti kuikkimaan, mitä tykkäsit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, yksityiskohdat varmasti unehtuu vuosien saatossa, mutta tunnelma ja miljöö jää kyllä varmasti mieleen. Melkoinen yllättäjä oli tämä kirja. Aloin lukea tuota Annaa samantien ja vaikuttaa ihan hyvältä. Se on dystopia.

      Muutkin Ammanitin kirjat kiinnostavat eli täytynee haalia niitä. Kirjastosta ei saa, joten täytynee ostaa omaksi. Tai itse asiassa hieman huijasin: lähikirjastooni saisi tilattua tuon Me and You:n, mutta siitä on vain isotekstinen versio. Ehkä täytyy lukea se sellaisena.

      Onpa muuten kiva tunne, kun pitkästä aikaa löytyi kirjailija, jonka muukin tuotanto alkoi kiinnostaa ja sitä on!

      Poista
  5. Muistan edelleen kirjan minussa herättäneen tunnelman ja mielikuvat, vaikka kirjan lukemisesta on jo vuosia. Mieleenpainuva ja vaikuttava kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, huomaan itse palaavani mielessäni vieläkin kirjan miljööseen ja usko, ettei se hevin mielestä poistu.

      Poista
  6. Kuten toisaalla mainitsinkin Ammaniti on mun ehdottomia lempparikirjailijoita. Taisin itsekin lukea häneltä ensimmäiseksi juuri tämän kirjan ja vielä samoilla kansillakin. En enää muista, miten hänet löysin, mutta olen lukenut häneltä kaiken, mitä olen käsiini saanut. Juuri mainitsemaasi Annaa olen jonottanut kirjastosta ikuisuuden, mutta ehkä se ei sitten Helmetiin koskaan tulekaan, vaikka kirja kyllä on varattavissa. Mitään ei vaan jonossa tapahdu.

    Tämä kyseinen teos on, kuten kirjoitat, tiheä tunnelmaltaan. Aika lailla toisen tyyppinen on hänen romaaninsa Juhla alkakoon (engl. Let the Games begin), joka myös on aivan lähtemättömästi jäänyt mieleeni tiettyinä kuvina. Englanninkielinen nimi on mielestäni harhaanjohtava - italiaksi se on Che la festa cominci. Tiedä sitten, miksi engl.kielisessä nimessä on tuo Games.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kiinnostuin tästä kirjasta taannoin puhtaasti kirjailijan nimen perusteella; minä kun tykkään etsiä eri maiden kirjailijoita ja koska en ole italiaisten kirjailijoiden kirjoja kovin paljon lukenut, niin halusin tämän ostaa. Ja hyvä ostos tosiaan olikin ja on mukavaa tietää, että kirjailijalta on käännetty muitakin teoksia sekä suomeksi että enkuksi, niin saa lukea lisää.

      Täältä saisi Annaa parilla punnalla aika monesta Charity shopista. En ole ostanut kirjaa omaksi, koska en ollut lukenut tätä I’m Not Scared -kirjaa enkä voinut tietää kiinnostaisiko muut Ammanitin kirjat minua. Sinänsä hyvä, etten ole ostanut koska sen sai kirjastostakin. Niitä muita täytyy sitten ostella omaksi.

      Käännösten nimivalinnat ovat kieltämättä joskus outoja eivätkä välttämättä tee kunniaa kirjalle. Täytyypä pitää mielessä tuo Let the Games Begin -kirjan käännös (piti googlettaa, mitä Che la festa cominci tarkoittaa) ja ajatella alkuperäistä nimeä kirjaa lukiessa.

      Poista
  7. Olen lukenut tuon Me and You, se on hyvä. Minä en pelkää on myös tuttu, mutta nyt aloin ajatella, että näinkö sittenkin vain kirjasta tehdyn elokuvan. Joka tapauksessa näen ne tapahtumat vahvoina ja kauheina. Tihenevä tunnelma ja se loppu...
    Juhla alkakoon kiinnostaa minua myös. Yhteiskuntasatiirit ovat aina kiinnostavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, että moni on lukenut Ammanitilta muitakin teoksia ja tykännyt niistä. On siis mahdollisesti hyvää luettavaa tiedossa vielä! Minä en pelkää -kirjan pohjalta on tosiaan tehty elokuvakin. Katsoin sen trailerin kirjan luettuani: oli melko vauhdikas ja dramaattinen traileri, mutta ihan tunnistettava kirjan lukeneelle.

      Poista
    2. Juhla alkakoon kiinnostaa... oh my! :D
      Tästä tulee mieleen, että minkähänlaisia virheitä omissa kommenteissa siellä sun täällä blogeissa mahtaa löytyäkään.

      Poista
    3. Haha, nimilipsahdukset ovat tuttuja minullekin, joten eläpä niistä huolehdi. :D Kirjaa mahdollisesti etsiessä voi päätellä kirjan oikean nimen, jos ei se mainitulla nimellä löydy :D Yritän itse tarkistaa kirjan nimen/nimet, mutta en aina jaksa tai muista. Nimissä menee helposti sekaisin, kun välillä keskustelussa on mukana useita käännösnimiä samasta kirjasta. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.