Hae tästä blogista

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Vapautuminen


Blogissani on kategoria nimeltä Thamesin rannat. Se olikin päässyt minulta unohtumaan niin kuin moni muukin asia. Bloggausmielekkyyskin on ollut hieman hakusessa viime aikoina. Löysin sen kuitenkin uudelleen (kirjoitin pitkät lätinät aiheeseen liittyen, minkä jälkeen maalasin tekstin ja pamautin sen avaruuteen - ihanan vapauttavaa).


Musiikki ja värit ja kuvat ovat palanneet elämääni. Olen ollut pitkään nuokuksissa. Jos en enää ikinä voisi kirjoittaa, en välittäisi. Sillä minulle tärkeintä ovat kuvat ja taide. Ja musiikki. Niin paljon voi sanoa sanomatta mitään. Eikä tarvitse selitellä: tulkinta on vapaa, se on katsojalla. Niin kuin kirjassa se on lukijalla.


Lokilla on oikeus mielipiteeseensä.


Sillan alla ei voi nukkua, koska se on varattu. Vedelle.


Olen juonut kahvia viimeksi pari viikkoa sitten. Sitä ennen meni pannullinen päivässä. Ehkä vielä joskus voin. Ei silti ole ikävä. Ruoka on vain ruokaa, juoma vain juomaa. Mitä väliä.


Goodbye.


Herättelen hiljaisuutta, en tiedä herääkö se.

10 kommenttia:

  1. ihania kuvia, yksi pieni kuppi kahvia riittää päivässä, kohta Belfastiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele :)) Nyt ei uppoa se pienikään kupponen, mutta onneksi ei ole pakko juoda. Ehkä joskus taas maistuu.

      Kivaa reissua Belfastiin!

      Poista
  2. Voi ku osaiski olla niin ettei antais ruoalle sen kummempia merkityksiä. Että se ois vain ruokaa ja juoma juomaa ja that's it.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä tilanne tuli päälle vasta viime aikoina, kun ruokahalut katosivat. Eivät ole tulleet vieläkään takaisin, joten hieman väkinäisesti tulee nyt syötyä ja osaa ruuista, joista olen pitänyt, en voikaan enää sietää. Omituista tämäkin.

      Poista
  3. Upeat kuvat, ja ihanaa kun nuo asiat ovat palanneet elämääsi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Jael, melko pitkään on ollut jonkinlainen tulppa sisälläni. Tuntuu kivalta, kun se on irronnut. :)

      Poista
  4. Lokilla on oikeus! Mainio! Kahviton elämä on hyvästä, tai ainakin vatsa kiittää. Voi kun malttais seurata perässä. Vähentämistä yritän, kotona se onnistuu, töissä karahtaa kiville.
    Kuviasi kaipaavana olen varsin ilahtunt, että olet ajatellut kuvata lisää. Hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minähän en sinänsä valinnut tätä kahvittomuutta, vaan se valitsi minut. :D Olin viisi päivää syömättä ja juomatta lähes kokonaan oksentelun takia ja siitä on nyt jäänyt päälle omituinen etovuus tiettyjä ruokia ja juomia kohtaan. Minulle ei kahvista mielestäni tullut mitään "vaivoja", joten sen juominen ei ollut ongelma.

      Kivaa kuulla, että kuvia on kaivattu, kiitos ihana <3

      Poista
  5. .... "minulle tärkeintä ovat kuvat ja taide. Ja musiikki" , sanot, Elegia.
    Sama juttu. Jos minulla on paha olla, kääriydyn Mahlerin toiseen sinfoniaan. Tulee lämmin ja hyvä olo. Hyvä kirjakin voi auttaa. Tai maalaus, jossa jokainen veto on paikallaan, ja jossa on paljon taivaan- tai turkoosinsinistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu, musiikin voima on uskomaton. Sillä voi yrittää jopa manipuloida omia mielialoja. Minä voin musiikilla saada itseni melkoiseen hurmioon. Lisäksi on pitkästä aikaa tehnyt mieli soittaa itsekin: en ole koskenut digipianooni varmaan vuoteen!

      Kirjat tuovat minullekin lohtua ja myös pakoa tästä maailmasta. Siksi lukeminen on niin tärkeää minulle: se "päästää pois täältä".

      Lämpöä ja aurinkoa viikonloppuusi <3

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.