Hae tästä blogista

torstai 5. marraskuuta 2015

Lokakuun lisääntymiset plus epämääräinen avautuminen

Lokakuu vaihtui vaivihkaa marraskuuksi enkä ole raportoinut kirjaostoksistani. Korjataanpa nyt se puute, ettei tämä hyvin alkanut kirjanpito mene ihan reisille näin loppusuoralla.

Eli kas tässä lokakuun kirjaperhe, yhteensä 15.


Joo, ehkä snadisti lähti lapasesta. Osan kirjoista olen saanut, osan ostanut. En nyt jaksa eritellä, mikä on mitenkin hankittu, koska tämän raportoinnin perimmäinen idea on seurata vuoden ajan kirjojen lisääntymistä nurkissani: ihan sama, miten ne sinne päätyvät.

Tässä ei muuten ole edes kaikki lokakuussa lisääntyneet. Kotiin jäi muistaakseni kolme hankintaa. Lisään ne marraskuun kirjoihin, etteivät unohdu kirjanpidosta kokonaan.

Koen aiheelliseksi huomauttaa, että osa hankkimistani kirjoista on jo lähtenyt - tai lähtemässä - uusiin koteihin, joten kaikki eivät todellakaan jää nurkkiini pyörimään.

Tämän haluan mainita ihan sen takia, etten jaksa kuunnella niitä "voi kun paljon, miten ihmeessä saat ne mahtumaan hyllyyn tmv." No en saakaan. Meillä on kirjoja muuallakin kuin hyllyssä. Tai no, ovathan ne muutkin periaatteessa hyllyjä (tai oikeastaan tasoja), vaikkeivat kirjahyllyjä olekaan.

Kirjat tekevät kodin enkä näe syytä, miksi minun pitäisi vieroksua kirjoja kodissani. Olisi aika tyhjä koti, jos ei olisi kirjoja, sillä kaikenlaiset krumeluurit ja muu krääsä puuttuu lähes kokonaan, eikä edes kiinnosta minua. Kirjojen olemassaolo rauhoittaa ja on mukavaa, kun kotoota löytyy aina lukemista mihin tahansa mielentilaan.

Käytän toki myös kirjastoa, mutta läheskään kaikki kirjallisuus ei sinne päädy. Jos vähänkin erilaisempaa/vanhempaa/käännettyä haluaa, niin on pakko ostaa. Tuoreet jytkyt ja hypetetyt kirjat sinne toki huolitaan, mutta minähän luen paljon myös vanhempaa kirjallisuutta.

Ja käännettyä. Käännöskirjallisuus on vähemmistönä kirjastoissa eli lähinnä sieltä voi löytyä klassikoita ja ruotsalaisia dekkareita. Ja nykyään jonkin verran myös suomalaista kirjallisuutta.

Että hieman eri sarjassa painitaan kuin suomalaiset kirjastot. Minun lähikirjastossani ei ole edes vessaa.

Ps. Seuraavassa postauksessa mietteeni Sofi Oksasen Normasta. On pitänyt hieman sulatella kirjaa, mutta voin jo ennakkotiedoksi sanoa, että pidin. Tarkoitukseni on myös vääntää jonkinlainen kirjamessupostaus ensikertalaisen näkökulmasta.

6 kommenttia:

  1. Suomessa on pääosin toisinpäin, kirjakaupat myyvät uutta, kirjastosta saa vanhaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut huhuja, että Suomen kirjastoihin kyllä hankitaan uusia kirjoja melko reippaalla otteella. Uutuuksia saa tosin usein odotella, koska varausjono voi olla pitkähkö. Eli sama juttu kuin täällä :)

      Poista
  2. Minäkin olen sitä mieltä, että kirjat kuuluvat minun kotiini (toisten koteihin en ota kantaa :)). Tein joku aika sitten TBR-listaa omista lukemattomista ja vähän kauhistuin kun niitä oli niin paljon. Lista jäi vaan omaan käyttöön, mutta tulin kyllä siihen tulokseen, että mistäs sitten vaikka niitä kirjoja on ostettu muttei vielä luettu. Onpahan mistä valita kun lukuinto yllättää. Löytyy sitä parempiakin asioita joista syyllistää itseään kuin kirjaostot. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ihan sama miten muilla. Kukin sisustakoon tyylillään joko kirjojen kanssa tai ilman. Ei kuulu minulle :D

      Minulla on ns. TBR-sivu, jossa on vain oman hyllyn lukemattomia. Siellä on kaamea läjä kirjoja enkä ole edes jaksanut päivittää sitä aikoihin. Pitäisi skarpata sen(kin) suhteen. Parasta omassa kirjavarastossa on tosiaan se, että aina löytyy luettavaa.

      Joskus muuten syyllistyn tästä kauheasta kirjanostovimmasta, mutta toisaalta jos se tekee ihmisen iloiseksi, niin mitäpä turhia. ;D

      Poista
  3. Meitä Pohjoismaissa hemmotellaan mahtavalla kirjastosysteemillä. Olen nähnyt hyviä muuallakin, mutta se ei ole samalla tavalla itsestään selvyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä, olen ymmärtänyt että suomalaisista kirjastoista saa esim. enkunkielisiäkin kirjoja lainaksi. Muunkielinen kirjallisuus ainakin tuossa minun kirjastopiirissäni on aika aneemista. Muutenkin tuntuu (mutua), että pääpaino on britti- ja jenkkikirjallisuudessa. Tosin pohjoismaisia dekkareita löytyy melko paljon.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.