perjantai 17. heinäkuuta 2015

Kun kissa tuli ja muutti elämät

James Bowen: A Street Cat Named Bob
Hodder & Stoughton, 2012
S. 279
Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Katukatti Bob

James Bowen kertoo hellyttävän tarinansa siitä, kuinka hän kohtasi Bobin ja pitkällisen mietiskelyn jälkeen "adoptoi" sen.

Tiedättekö mitä: ei tule yhtään mitään päähäni tästä kirjasta. Tai tulee periaatteessa, mutta käytännössä en saa mitään ulos. Olen usemmankin kerran yrittänyt tiristää muutaman sanan ulos, mutta ei vain tule, ei sitten millään.

Se ei johdu siitä, ettenkö olisi pitänyt kirjasta. Kyllä pidin, se on varsin silmiä avaava monessakin suhteessa ja tarjoaa mielenkiintoisen (sisäpiiriläisen) katsauksen katuelämään. Sitä katsausta täällä tosin näkee ihan livenäkin (tietenkin vain pintapuolisesti), koska asunnottomiahan täällä piisaa. Bowenilla oli tosin vaatimaton tukiasunto, mutta ruoka (ja kiinteät asumiskulut) piti saada pöytään kadulta.

Alussa Bowen rahoitti elämisensä soittamalla kitaraa ja laulamalla, myöhemmin hän ryhtyi myymään Big Issue -lehteä (Suomessa Iso numero), joka täällä ilmestyy kerran viikossa. Lehti on minulle tuttu, koska luen sitä itsekin - en tosin säännöllisesti.

Minulla on tietty myyjä, jolta lehden ostan jos ostan. Hän on keski-ikäinen mies, jolla on koira. Koira ei luultavasti ole yksin hänen, sillä olen nähnyt koiran toisaallakin. Lisäksi tiedän, että tämä mies asuu kadulla.

Tämä kirja avasi myös paljon Big Issuen toimintatapoja. Olin toki tietoinen, että myyjä maksaa lehdistä eli ei niitä ilmaiseksi anneta kenelle tahansa. Sen sijaan monet käytännön asiat, joita olen toisinaan ihan uteliaisuudesta mietiskellyt, saivat vastauksen.

Menivät nyt ehkä hieman aiheen ohi nämä mietteet, vaan niinkin voi joskus käydä. Päätän lätinät tähän, koska tapanani ei ole väkisin näitä kirjamietteitä vääntää. Jos ei kerta kaikkiaan tule mitään, niin antaapa olla.

Suosittelen sen sijaan itse lukemaan tämän kirjan. Mitään kielellistä koreilua on turha odottaa, mutta tarina on sitäkin koskettavampi. Sanoisin, että kissa- eläinfanien ykkösvalinta.

Muualla blogeissa:

Anna minun lukea enemmän
Kirjasähkökäyrä
Ullan luetut kirjat

10 kommenttia:

  1. Luin tämän jokin aika sitten ja pidin kyllä myös paljon. Oli koskettava ja tosiaan silmiä avaava kirja. Tälle on tainnut tulla jatkoakin, jos oikein olen ymmärtänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, on tullut jatkoa nimellä "The World According to Bob". Lisäksi tästä kirjasta on tehty erilaisia painoksia muun muassa lapsille. Varmaan luen jossain vaiheessa tuon jatko-osankin.

      Minulta on muuten mennyt sinun postaus ohi ilmeisesti, ei ilmestynyt edes google-haussa: muuten olisin linkittänyt blogiisi :)

      Poista
    2. Pitää kyllä lukea tuo jatkokin. Tosiaan, en tullut postanneeksi kirjasta, luin sen joskus viime vuonna ja ihan kaikista lukemistani en kirjoittanut ollenkaan blogiin. :)

      Poista
    3. Okei, no sepä selvittänee miksi olen missannut postauksesi. :D Tästä oli jotenkin vaikea kirjoittaa tai sitten minulla on nyt muuten vain vaikea kausi päällä.

      Poista
  2. Minun on pitänyt pitkään lukea tämä, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. Roikkuu kuitenkin lukulistalla aiheensa sekä kissan vuoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea, mukavan leppoista ja koskettavaa luettavaa. :)

      Poista
  3. Minä rakastan kissoja, ja olen silmäillyt tätä kirjaa monesti. Ehkä joskus vielä... Ps. Joistakin kirjoista iskee todellakin postausjumi, se on turhauttavaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskallan suositella, kissafanut varmasti tykkäävät. :))

      Jep, todellakin turhauttavaa. Minulla jumittaa nyt ihan kaikkien kirjojen kanssa nähtävästi. Toisaalta alan epäillä, että kyseessä on nyt henkinen laiskuus ja keskittymiskyvyn puute. Se taas johtunee kesästä :D

      Poista
  4. Kyllä se tällaisen eläinfanin hellytti, Bob :) Vaikka kirja oli kaikessa karuudessaan söpö ja auttoi henkilöä huumevieronnassa, niin siltikin kirja avasi myös silmiä paitsi kaikkein köyhimpien ihmisten kurjuudelle, niin myöskin tälle huumesodalle. Huumeita tulee ja tulee ja niiden avulla soditaan ja tapetaan ja ihmiset joutuvat huumekierteeseen. Huumeet ovat niin pahasta ja aiheuttavat pahaa.

    Kirja on ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, itse en yleensä jaksa huumejuttuja ja James Bowen tosiaan on toipuva narkkari. Onneksi kirjassa ei niihin huumeisiin sen kummemmin paneuduttu, vaan muuhun selviämiseen.

      Minua ihastutti Bobin ja Jamesin suhde, se on niin hellyttävä. <3

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.