perjantai 9. tammikuuta 2015

Suhteiden sutinaa keskiajalla

Kaari Utrio: Haukka, minun rakkaani
Wsoy 1990
S. 462

Kaipaan joskus (usein) perusteellista pakoa ja irtiottoa tästä maailmasta. En välttämättä kuitenkaan halua mennä ihan eri planeetalle, joten aikamatkustaminen riittää.

Kaari Utrion siivellä matkustin keskiajalle eli melko kauas, vaikka maantieteellisesti melko lähelle. Nimittäin Suomeen ja Ruotsiin.

Vuosi 1376, Högbyn kartano. Nuoren (hyväsukuisen ja rikkaan) emännän, Blankan, joutilas loikoilu keskeytyy, kun saapuu surusanoma: hänen miehensä on kuollut - ja poikansa myös. No voi, poikaansa Blanka jaksaa surra, mutta että miestään. Ei, miestään Blanka ei rakastanut: hän oli vain naimisissa Gudmundinsa kanssa.

Gudmundin kuolemalla on ikäviä seurauksia Blankalle ja niitä hän pakenee isänsä hoteisiin. Pakomatkalla ehtii kuitenkin tapahtua kaikenlaista. Blanka kohtaa jykevän karjun, suomalaisen Daniel Tulikilven, joka saa Blankassa aikaan pienoisen maanjäristyksen. Maanjäristys on molemminpuolinen.

Kaari Utrio luo taiten tuon keskiaikaisen maailman tapoineen ja asumuksineen. Miljöökuvaus on onnistunutta ja niin aitoa, että saatoin kuvitella itsekin olevani paikalla. Raaseporissa olen käynyt ihan livenäkin linnanrauniota pällistelemässä, mutta en tietenkään keskiajalla (daa).

Blanka ei ole kovin mediaseksikäs (hyi saakeli, mikä termi, mutta käytän sitä silti) henkilö tänä päivänä. Ei välttämättä ollut kirjan julkaisun aikanakaan, mutta se onkin minusta mainio, jopa rohkea veto ja istuu (keski)aikaansa. Blanka on nöyrä ja veltohko. Velttoudella en tarkoita laiskuutta: minulle tuli jopa mieleeni, että Blanka voisi olla introvertti.

Blanka väsyy jatkuvasta kohkaamisesta ja hälinästä: hänelle on kauhistus, että pitäisi emännöidä linnaa ja siksipä hän antaa vallan valua kernaasti toisten käsiin - tai jo alun perin pysyä toisten käsissä. Vain pakon edessä hän saa itsensä toimimaan, mutta se on hänelle kuluttavaa. Ajoittain Blankan "tossumaisuus" ärsytti, mutta toisaalta hänet oli kasvatettu sellaiseksi: tottelevaiseksi ja alistuvaiseksi. Se oli naisen osa tuolloin.

Utrio on mielestäni onnistunutkin todella hyvin Blankan kuvaamisessa: Blanka on läpi kirjan johdonmukainen persoonallisuus eikä Utrio sorru sellaiseen houkutukseen, että "kasvattaisi" hänestä yhtäkkiä ihan toisenlaisen ihmisen. Ihmisen persoonallisuus on mitä on ja tiettyä ydintä ei voi muuttaa, vaikka tapojaan kenties voisi.

- Minä olen niin tyhmä, rouva Blanka sanoi nöyrästi. ...
- Se ei ole totta. Se ei ole totta, mies (Daniel Tulikilpi) sähähti. - Et sinä ole tyhmä. Sinä ajattelet päivässä enemmän kuin Ramborg (Blankan sisar) koko elämässään, miesvainajastasi puhumattakaan - olkoon hänen kiirastulensa pitkä ja perusteellinen.

Mielenkiintoinen on myös keskiajan käsitys rakkaudesta ja tunteista ylipäätään. Upea kirja, kerta kaikkiaan. Mitä mainioin aikamatka ja kulttuurinenkin kokemus. Tylsää hetkeä ei tämän kirjan parissa tarvitse pelätä: koko ajan on jotain vireillä ja miljööt mitä mielenkiintoisempia. 

- Rakastettuni... Sinä olet minun sydämeni ystävä. Sinä olet paras juuri sellaisena kuin olet. Ei kaikkien tarvitse olla vahvoja. Minä olen vahva sinun puolestasi, Blanka. Ole sinä lempeä minun puolestani. Puhu minulle, kun minä olen kova...Kun minä ylenkatson Matiasta ja unohdan Suvipäivän. Minä olen jollakin tavalla auennut, Blanka, mutta en minäkään voi kokonaan muuttua. Minä olen sinun miekkasi ja kilpesi, vaimo. Ole sinä minun sydämeni. Autetaan toisiamme, Jumalan nimeen.

Awww.

Onneksi minulla on vielä muutama lukematon Utrio hyllyssäni. Niitä metsästelin viime kesänä Suomessa luettuani Pirkkalan pyhät pihlajat ja ihastuttuani Utrioon.


12 kommenttia:

  1. Olen lukenut melkein koko Utrion tuotannon mikä on siis todella laaja. Osa kirjoista oli todellisia pettymyksiä tyyliin kirja on pakko saada markkinoille. Mutta olen Utrion fani.
    Haluan sen uusimman Yksisarvisen. On vain niin kallis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, siinäpä onkin tosiaan lukemista. Minähän tajusin lukea Utriota vasta viime kesänä ja sekin osittain oli sattumaa. Mutta hyvä niin, koska ihastuin heti.

      Yksisarvistahan voi kokeilla metsästää divareista ja aleista. ;)

      Poista
  2. Mä kävin aikanaan iltakoulua 7vuotta enkä sinä aikana ehtinyt lukemaan romaaneja. Sit luin kaikki siihen asti ilmestyneet Utriot. Sen jälkeen oli vaikee päästä pois tuolta kesikiajalta. Hyvä kirja tuo minustakin oli, niin kun kaikki Utrion vanhemmat kirjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen tosiaan vasta kaksi Utrion kirjaa lukenut, mutta molemmista olen pitänyt ja kokenut jopa sivistyneeni salaa. Onneksi on koko elämä aikaa lukea. ;)

      Poista
  3. Tohon Main kommenttiin. Olen samaa mieltä näistä uusimmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut, että moni ei ole niin innostunut Utrion uudemmista romaaneista.

      Ja nyt tuli tässä samalla mieleeni, että olenhan minä lukenut kolme Utrion kirjaa! Luin Ruman kreivittären joskus aikapäiviä sitten. Taisin siitäkin tykkäillä vissiin.

      Poista
  4. mulla on pari Kaari Utrion kirjaa, hän on kirjoittanut naisen historiasta, Eeva muistaakseni kirjan nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Utrio on kyllä varsin tuottelias kirjailija eli luettavaa riittää pitkäksi aikaa etenkin tällaiselle myöhäisherännäiselle.

      Poista
  5. Ah, miten romanttista! Kävin Wikipediassa laskemassa Utrion romaaneita, taisi olla jotain 35, ja tietokirjat päälle. Miten minulla onkin nämä jääneet ihan kokonaan, vaikka historiallinen romaani kyllä kiinnostaa.
    Olen lukenut vain muutaman tietokirjan Utriolta. Niitäkin on kymmeniä, tuottelias kirjailija!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, melkoinen määrä pelkkiä rompskuja ja sitten vielä tosiaan ne tietokirjat päälle. Sas nähdä ehdinkö kaiken koluta läpi elämäni aikana. Näitä ei viitsi ihan putkeen lueskella, ettei mene tapahtumat sekaisin. Tosin eiväthän kaikki Utrion kirjat sijoitu keskiaikaan. Seuraavaksi luen Utriolta kaiketi Rakkaan Henriettan. Mutta täytyy tässä välissä lukea jotain muuta. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.