maanantai 10. marraskuuta 2014

Mary the Cutter

Katsoin vaihteeksi kauhuleffan nimeltä American Mary (2012). Minähän en pahemmin televisiota katsele (seuraan muutamaa sarjaa, mutta nekin katson nauhoituksena silloin kun huvittaa), mutta joskus tulee leffoja katseltua silti.

Mielikkigenreni on kauhu - on ollut lapsesta lähtien eli jotkin asiat eivät nähtävästi muutu. Myös eläimet (minulla on sunnuntaisin tapana istua tv:n ääressä katsellen/kuunnellen Animal Planetia samalla kun luen Sunday Timesin) ovat lähellä sydäntäni - mutta eivät lähellä lautastani. Tästäkin on ollut ennusmerkit esillä jo lapsesta asti.

Mary Mason (Katharine Isabelle) opiskelee lääkiksessä kirurgiksi. Monille opiskelijoille tutut rahahuolet painavat Marynkin mieltä. Epätoivoissaan hän hakee strippariksi eräälle clubille. Haastattelu muuttuu kuitenkin omituiseksi työkeikaksi, jonka Mary ottaa "sokkona" vastaan. Ei saa kysellä, pitää vain toimia.

Kyseessä on ensimmäinen sysäys kohti uutta uraa. Naulan arkkuun lyö juhlatilaisuus, johon Mary on kutsuttu. Juhlien taka-ajatus on melko kyseenalainen. Paluuta entiseen ei ole ja Mary lopettaa opiskelunsakin.

Pidin kovasti elokuvan miljööstä, jos näin voi sanoa. Tummaa ja hämärää, tyylikkäitä fetish-painotteisia vaatteita, (hyväsydämisiä) friikkejä. Tässä elokuvassa on vaihteeksi ihan messevä juonikin, vaikkei se mitään suuria käänteitä pdäkään sisällään. Osan niistä saattoi aavistaa ennalta, mutta ei ihan kaikkea sentään.

Koska kyseessä on kaufuleffa, niin luonnollisesti veri lentää. Pahimpia kohtauksia ei näytetä eikä tarvitsekaan. Mielikuvitus kyllä hoitelee loput, kun "potilas" makaa toimenpidepöydällä. Elokuvassa on vahva kostoteema, joka toistuu useammankin kerran - tosin kohde vaihtuu siinä välissä. Olinko nyt tarpeeksi kryptinen. Toivottavasti, sillä en aio paljastaa enempää.

Pakollinen marmatus liittyy elokuvan nimeen: American Mary on harvinaisen lattea ja mitäänsanomaton nimi. Bloody Mary olisi raflaavampi. Tai vaikkapa The Sewing Mary. Mary the Cutter.

Alla elokuvan traileri, jota en suosittele herkkiksille. Trailerin loppupuolella (leikkauspöydällä) vilahtavat naiset ovat oikeasti(kin) kaksoset: Jen Soska ja Sylvia Soska. He ovat myös käsikirjoittaneet ja ohjanneet American Maryn.




En jaksa nyt pohtia, mistä viehtymykseni kauhuun kumpuaa. Ehkä olen sadistinen sika. Terkut sialta.

2 kommenttia:

  1. Kerran etsiskelin jotain leffaa katsottavaksi, ja juuri tämä American Mary oli yksi vaihtoehto, mutta silloin jäi katsomatta. Ehkä tämä pitäisi sittenkin katsoa. =D Minäkin aina etsiskelen leffoja osastolta kauhu/psykologinen kauhu/jännitys/trilleri/superweird mind f*****g game osastolta. =D Tai sitten pitää olla jotain oikein laadukasta draamaa. Mainittakoon, että yksi suosikkileffoistani (okei, niitä on aika monta) on Saw. Enkä ole sadisti, vaikka niistä pidänkin. =D Siskon kanssa käytiin aikoinaan leffoja vuokraamassa ja naurettiin, että taas me valittiin tällainen perinteinen tyttöleffa. =D

    Olisiko American Mary viittaus American Psychoon? Tuli vaan mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta sinullehan tätä ehdottomasti suosittelen! Tartu ensi kerralla tähän ja testaa. Oikein hyvä elokuva tyttöjen iltaan (söin muuten illallista katsellessani tätä elokuvaa ja jouduin pariin otteeseen keskeyttämään mättämisen)! :D

      Saw on minunkin all time favourite! Se on nerokas ja brutaali ja hyvin visuaalinen :P Kaikki osat on katsottuna, mutta voisi joskus katsoa uudelleen koko roskan.

      Voihan tuo American Mary olla viittaus Psychoon, mutta hmm... ei kovin omaperäinen. Enkä oikein tykkää siitä, että ratsastetaan toisten elokuvien nimillä.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.