keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Juuret on - vai juureton

Kannen kuva: C.W Griffin / Suunnittelu Suzanne Dean
NoViolet Bulawayo: We Need New Names
Vintage 2014 (2013)
S. 290

Sisälle livahtanut kärpänen surisee ympärilläni kuin olisin läjä paskaa. Viime yönä sain muistutuksen siitä, miltä tuntuu kun hyttynen laulaa korvassa. Se imi ja maisteli minua ennen kuin sain sen murhattua. Peittoon jäi verinen pallo.

NoViolet Bulawayon We need New names (suomennettu Me tarvitaan uudet nimet) niinikään surisee, mutta ei korvassani vaan päässäni.


Pähkinänkuori:

- lapsinäkökulma (toimii erinomaisesti)
- Tarinan alku sijoittuu Zimbabween, myöhemmin Jenkkeihin.
- Uusi "koti"maa ei vastaa kuvitelmia.
- Miten Darling varttuu ja muuttuu.

Kirjan kertoja on Darling muutamia yksittäisiä lukuja lukuun ottamatta. Kukin luku on otsikoitu ja vaikka kyseessä on romaani, luvut tuntuvat ajoittain irrallisilta. Ne istuvat kyllä kokonaisuuteen, mutta tekevät kirjasta mosaaiikimaisen.

Kirjan hienous on sen monivivahteisessa kielessä. Itse tarina ei minusta ole mitenkään poikkeuksellinen eikä edes tuore.

Pidin tästä kirjasta kovasti, mutta jokin jäi häiritsemään. Olisin kaiketi kaivannut ehyempää kokonaisuutta. Kirjan repalemaisuus latisti ajoittain hyvinkin voimakkaaksi nousevia tuntemuksiani. Ulkopuolisuuden tunnetta ja juurettomuutta on käsitelty taiten ja koskettavasti kirjassa.

Se kärpänen surisee edelleen. En saa sitä pyydystettyä ja nirhattua. Eikä minua oikeastaan huvita kirjoittaa tästä kirjasta enempää. Jostain syystä haluan lakaista tämän kirjan äkkiä mielestäni. Eli nyt kävi näin.

I am hungry but I don't eat that much food when it's eating time because even after so much practise I still haven't properly learned how to eat with a fork and knife.

Kirjasta blogattua, kurkkaa Googleen. En jaksa edes linkitellä nyt.


Sää suosi lukijaa. Tänään ei suosi, sataa vettä. Suomireissu lähenee loppuaan. Minä odotan ja en odota. Pitäisi kai käydä useammin ja olla lyhyemmän aikaa kerralla. Sillä minua väsyttää ja haluan kotiin.

5 kommenttia:

  1. Piti oikein miettiä, että mikäs tuo Darling oli suomennoksessa, no Kulta tietenkin! =D Minä tykkäsin tästä, jollain lailla kirja on raikas, oman näköinen. Suomennetussa versiossa on kyllä hienompi kansi, minusta ainakin, vaikka tässäkin suloinen! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta enkunkieliset nimet istuivat kirjaan paremmin, luonnollisesti. Siinähän oli tiettyä sanaleikkiäkin nimien kanssa - myös avustusjärjestöiltä saatujen vaatteiden tekstien tiimoilta. :)

      Tarkkanäköisesti Bulawayo kyllä tosiaan kirjoittaa ja nostaa esille ihan pieniäkin yksityiskohtia, joita ei ehkä muuten huomioisi. Minäkin pidin tästä kirjasta, mutta jokin tosiaan jäi puuttumaan. :)

      Poista
  2. Jep. Sanoit suunnilleen sen, mitä itsekin olen miettinyt, vaikken saanutkaan blogattua. Eli jotain jäi puuttumaan kokonaisuudesta. Lopussa oli sellainen "jaa, tähänkö tää loppui" -fiilis. Periaatteessa sanoma oli vahva ja onnistunut, mutta entäs sitten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, nimenomaan se loppu! Se oli todellakin sellainen jaahas vai niin. Melkein jäi minultakin bloggaamatta tämä, mutta päätin sitten että väännän väkisin pari sanaa. :D

      Poista
  3. Hei, Elegia. Pitkästä aikaa pääsin lueskelemaan blogiasi. Nyt taas näen paremmin, silmäleikkaukset onnistuivat. Niin, ja olen muuttanut maaseudulle.

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.