keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Yleistä pohdintaa ja parit tunnustukset

Kirsti Ellilän blogissa sivuttiin (lähinnä kommenteissa ja jo monta viikkoa sitten) sitä, miten kirjablogeissa nykyään mennään melko voimakkaasti valtavirran mukana. Kirjablogeissa pyörii ne samat kirjat, joista puhutaan muuallakin.

Itse intin hieman vastaan, vaikka olenkin noin yleisesti ottaen samaa mieltä Kirstin kanssa, sillä olen huomannut saman. Mitä tunnetumpi kirja/kirjailija, sen enemmän siitä tehty postaus saa kommentteja. Samat kirjat pyörivät aalloittain eri blogeissa ja niitä sitten kommentoidaan ristiin rastiin.

On kuitenkin myös muunalaisia kirjablogeja eli tietenkään kaikki eivät edusta yllä mainittua. Empiirinen tutkimukseni osoittaa, että mitä (valtavirrasta) poikkeavampi lukulista, sen vähemmän seuraajia ja kommentoijia kyseinen postaus (ja joskus jopa koko blogi) saa.

Samaan aikaan kun kritisoidaan kirjablogien samankaltaisuutta, ei kuitenkaan olla kiinnostuneita muusta. On kivempi pysytellä tutuissa ja turvallisissa. Olen miettinyt, missä kohdin tämä muutos tapahtui. Vai onko se ollut aina läsnä?

Itse olen pelkästään iloinen, kun bloggaaja kirjoittaa kirjasta, josta en ole ennen kuullut, tai jos olenkin, niin en ole lukenut. Voi miten mahtavia löytöjä sitä onkin tullut tehtyä kirjablogien kautta! Onneksi on edelleen oman tiensä kulkijoita, jotka eivät anna valtavirran vaikuttaa lukemisiinsa.

Sain jokunen aika sitten (elokuussa - joo, olen vähän hidas) Post it -tunnuksen Kuuttarelta. Olen hieman hidas näihin reagoimaan, mutta ajattelin että tunnustuksen vastaan ottaminen ja jakaminen sopii tähän yhteyteen mainiosti.



Kiitos siis sinulle, Kuutar. Olet muuten ihan ensimmäisiä kirjabloggaajia, joita olen seurannut käsittääkseni alusta asti! Itsehän aloitin kirjablogin pitämisen vuonna 2006 (elokuussa) Vuodatuksessa. Ja ojennan tunnustuksen sinulle takaisin.

Tämän tunnustuksen voisin kyllä ojentaa kaikille kirjablogisteille, mutta noudatan vaihteeksi sääntöjä, jotka ovat:

*Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
*Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
*Kopioi post it-lappu ja liitä se blogiisi.
*Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it-lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Oma lisäys: Älä häiriinny, jos olet jo saanut tunnustuksen. Saat sen sitten toisen kerran.


Noora - Tea with Anna Karenina: Monipuolinen blogi, jossa on mukana mielenkiintoista pohdintaa. Monet kirjat, joista Noora kirjoittaa, ovat myös sellaisia, joista en ole edes ennen kuullut. Kiehtovaa!

Emilie - Le Masque Rouge: Kirjavalinnat aina yllättäviä, pidän kovasti Emilien tyylistä jakaa mietteensä alaotsikoin. Erittäin lukijaystävällistä ja kiehtovaa.

Disa - Bibliofile: Tämä blogi onkin ihan uusi löydös minulle. Jäin heti koukkuun ja selaillessani blogia löysin monia jänniä kirjoja, tässä eräs esimerkki!

Nafisan - Yöpöydän kirjat: Alan toistaa itseäni, mutta kirjavalinnat jaksavat lähes aina yllättää.

Laura - Lukemattomia unelmia: Blogi on melko tuore eli vasta elokuussa aloitettu. Kiehtovia kirjavalintoja - moni taas sellaisia, etten ole aiemmin kuullutkaan.

Voisin jatkaa tunnustuksen jakamista vaikka tuomiopäivään asti, mutta koska lupasin tuossa aiemmin noudattaa sääntöjä, niin lopetan nyt, kun viisi on täynnä.

22 kommenttia:

  1. Näinhän se menee. Itsekin olen tehnyt mahtavia löytöjä eri kirjablogeista, teoksista joista en ole aiemmin kuullutkaan. Tai joihin en olisi tullut tarttuneeksi, ellei joku olisi kirjasta jotain positiivista sanonut. Moni aarre olisi jäänyt löytymättä.

    VastaaPoista
  2. Lämmin kiitos tunnustuksesta!!

    Minäkin etsiskelen myös kirjablogeista usein vaihtoehtoisempia suosituksia. Kaikki suosituimmat kirjat eivät aina jaksa innostaa, joskus jopa liika hehkutus pilaa koko lukuinnon. Luen omaan tahtiini ja ampaisen harvoin kauppaan tai kirjastoon nappaamaan uutuuksia ensimmäisenä. Erilaisuus kunniaan! ;D

    VastaaPoista
  3. Se on myös jännä, että joissain blogeissa omat kommentit jätetään kokonaan huomioimatta - ei kovin hyvää "blogipalvelua" vastata vain osalle porukasta! Ja sua Elegia ei tämä todellakaan koske :D

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus!

    Itse pyrin valikoimaan kirjat sen mukaan, mitkä kirjailijat ja kirjat iseäni kiinnostavat. Toisaalta sydämen asiana on sitten kirjoitella lanukirjoista.

    Olen huomannut saman ilmiön ja eniten ehkä karttelen samaa toistavat teokset ja niiastä kirjoitetut hyvin toistensa kaltaiset tekstit. En tiedä, miten paljon tosiaan vaikuttaa se, lukevatko bloggaajat ennen kirjoittamista muiden julkaisuja. Itse yritän sitä välttää. Toisaalta vaikea on keskustella kirjasta, jota ei ole lukenut tai josta ei ole mitään sanottavaa. Tämä vaikuttaa ainkin itselläni siihen, etten kommentoi usein kirjoja, joita en ole lukenut. Myöhemmin on kuitenkin mukava palata kommentoimaan.

    Olen huomannut myös saman kuin Annika K. Joidenkin postauksiin ja kommentteihin tulee vastauksia, toisten ei. Toivottavasti en ole itse moiseen syyllistynyt. Joskus kommentteja käy vain julkaisemassa ja oma vastaus jää uupumaan siksi. Itselleni kaikki kommentit ovat tärkeitä ja yritän kyllä vastailla kaikkiin tasapuolisesti. En ole oikein koskaan ymmärtänyt näitä rankingsysteemejä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos tästä tunnustuksesta, en ole tätä vielä saanut! ♥ Vaikka olenkin lähinnä scifi- ja fantasia genrekirjallisuuden lukija, niin nyt viimeistään kirjallisuuden opinnoissa on tullut otettua sivuaskeleita pois omalta mukavuusalueelta.

    VastaaPoista
  6. Kiitämpä vielä täälläkin, vaikka ehdin höpöttää ja vastata jo oman blogin puolella :)

    Toistan samaa, niiiin monta hyvää vinkkiä on löytynyt toisten blogeja selaamalla, joten mitä monipuolisempaa, sitä parempi vain :)

    VastaaPoista
  7. Itse asiassa olen itsekin syyllistynyt samaan rankingiin, ihan vahingossa... Aina en ole tullut vanhempia tekstejä selanneeksi ja sinne on saattanut myöhemmin putkahdella kommentteja, joita en ole huomannut. Pahoittelen näitä! Tietoisesti en tahdo ketään syrjiä vaan ilahdun jokaisesta kommentista.

    VastaaPoista
  8. Minä olen oman tieni kulkija, vaikka niin sanottua massakirjallisuutta luenkin. Minä en koskaan lue kirjaa pelkän hypetyksen perusteella; minun pitää olla aidosti kiinnostunut teoksesta. Luen sitä mitä huvittaa. Toisinaan sellaista, joka kiertää paljon eri blogeissa - hyviä vinkkejä on aina kiva saada - ja toisinaan sitä mitä käteen sattuu tarttumaan.

    VastaaPoista
  9. Annika, monta aarretta on tosiaan löytynyt kirjablogien myötä ja monta ihanaa blogiystävää, kuten vaikkapa sinä <3

    Tuo "valikoiva" kommentteihin vastaaminen on kyllä ikävää. Ymmärrän kyllä, että joskus voi joku kommentti lipsahtaa ohi niin kuin mainitsitkin (minullekin on käynyt niin), mutta sellainen systemaattinen valikoiminen tuntuu ikävältä.

    Sellaista esiintyy muuten erityisen paljon muissa kuin kirjablogeissa. Itse olen lakannut kommentoimasta sellaisiin blogeihin, joissa vastataan vain osalle. Minulle nimittäin tulee sellainen tunne silloin, ettei kommenttiani kaivata, joten en viitsi "kiusata" bloggaajaa niillä.

    Emilie, ollos hyvä :) Runsas esilläolo ja hehkutus voi tosiaan tietyssä mielessä myös pilata kirjan, sillä silloin yleensä odotukset sen kohdalla nousevat helposti liiankin korkealle. Itse saatan hyvinkin pian hankkia jonkun kirjan sen hehkutuksen perusteella, mutten välttämättä lue sitä heti. Tällaisia kirjoja on muutama hyllyssä edelleen. :)

    Valkoinen Kirahvi, itse tykkään kokeilla kirjailijoita, joiden kirjoja en ole ennen lukenut. Osaa tulee sitten luettua enemmänkin, osan kirjat jäävät siihen ainokaiseen.

    En muuten tarkoittanut sitä, että bloggaajien tekstit samasta kirjasta välttämättä olisivat edes kovin samanlaiset. Lähinnä tarkoitin vain sitä, että ne samat kirjat pyörii useissa blogeissa lähes samaan aikaan eli luetaan sitä, mitä kulloinkin mediassa mainostetaan. Näin siis oletan, sillä alan itse olla jo vähän pihalla Suomen kirjamarkkinoista.

    En tarkoita, että se olisi jotenkin huono asia, mutta sitä tosiaan mietin, että samaan aikaan valitetaan, että kirjablogit ovat samanlaisia ja sitten ei kuitenkaan lueta kuin juuri niitä massakirjallisuudesta kertovia kirjablogeja.

    On kyllä tosiaan vaikea kommentoida jotain kirjaa, jos ei sitä ole lukenut. Itse kommentoin joskus, jos kiinnostus herää ja syntyy esim. lisäkysymyksiä.

    Valikoivasti kommentteihin vastaaminen on minusta tosiaan jotenkin huonotapaista. Ehkä siihen on joillakin syynsä, jota emme vain tajua.

    Nafisan, ollos hyvä <3 Minähän en taas pahemmin lue fantasiaa enkä oikein edes tajua miksi, koska periaatteessa pidän fantasiasta. Siksi yritän muiden kautta tutustua vähän enemmän kyseiseen genreen ja totutella ajatukseen, että lukisin pitkästä aikaa fantasiaa. Hyllyssä odottaa eräs haastekirja, joka pitäisi lukea (The Lies of Locke Lamora).

    Disa, juuri niin! Huono puoli on tosin siitä, että kirjapino kasvaa sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ;D

    Irene, kyllä minäkin luen massakirjallisuutta eikä siinä mitään hävettävää ole. Minulla ei vain ole pakkoa lukea vain uutuuksia ja vieläpä heti niiden ilmestyttyä. Olen usein jopa jäljessä, koska on niin paljon vanhoja hyviä kirjoja :-)

    VastaaPoista
  10. Onpa hyvä postaus. Minäkin pidän eniten erilaisuudesta. Joskus suorastaan oksettaa lukea samasta kirjasta liian monista blogeista, etenkin jos kaikki postaukset ovat samankaltaisia. Joskus tuntuu,että kirjablogiateilla on oma pieni sisäpiirinsä,joka pyõrii liikaa ympyrää,mutta uskon siihen, että kirjablogeja pidetään vilpittömällä kirjarakkaudella yllä ja että monella nyt vain sattuu olemaan sama maku :) Lisäksi monet kirjabloggaajat saavat arvostelukappaleita samaan aikaan,joten se selittänee aika paljon..

    VastaaPoista
  11. Meinasin kommentoida, mutta ei mun näköjään tarvikaan, kun Valkoinen kirahvi sanoi jo kaiken, mitä mun piti sanoa. :D

    VastaaPoista
  12. PS: paitsi etten ole huomannut kommentointikategorioita. :D

    VastaaPoista
  13. Mie tiedän syyllistyväni siihen, etten aina vastaa kaikkiin kommentteihin, mutta toisaalta en ymmärrä, miksi pitäisi käydä vastaamassa erikseen jokaiselle, että kiitos kommentistasi, kun uskon keskinäiseen luottamuksen. Kaikki tietävä, että kommentit lämmittävät mieltä ja jokainen ajatus on tärkeä. Osa herättää keskustelemaan, toisessa vain kiitetään jostain yksittäisestä asiasta.

    Bloggaaminen on harrastus, eikä se minulla ainakaan ole mikään blogipalvelu, josta haluaisin ottaa stressiä. Luotan lukijoihini ja kommentoijiin, että he tietävät että bloggaaminen olisi tylsää ilman heitä, siksi aika ajoin arvontojen ja muiden yhteydessä vuorovaikutuksesta kiitänkin. Mie en usko rankingiin, mutta tiedän henkilökohtaisesti että joskus tulee hyväksyttä vanhempi kommentti sähköpostin joukosta, mutta esim. töissä en ehdi syventyä blogikommentin vastaamiseen ja toisinaan se sitten jää. Luottakaa ihmiset omiin kommentteihinne sen verran, että ne ovat tärkeitä, vaikkei niistä erikseen kiitellä. Kyseessä ei automaattisesti ole huono kohtelu, vihanpito tai bloggaajan ylimielisyys. Ei nämä ainakaan itselleni tule ensimmäisenä mieleen.

    Ja tuosta bloggaajien sisäpiriistä. Sisäpiirillä on aina jotenkin kammottava kaiku, mie ajattelisin enemmin niin, että osa ihmisistä on vuosien varrella myös ystävystynyt ja siksi tulee semmoinen lämmin tunne mukaan kommentteihin. Itse ehdin huonosti blogeihin kommentoimaan, se on huonoa vuorovaikutusta, mutta kommentoimatta jättäminen ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei juttua olisi lukenut. En vain käy erikseen kiittämässä, ellei tekstistä herää jotain erityistä kommentoitavaa mieleeni. Tähänkin on ihan käytännöllinen syy: luen usein blogeja puhelimellani työmatkoilla syötteen kautta. Kommentoiminen on puhelimella vaikeampaa.

    VastaaPoista
  14. Pakko vielä lisätä, että kirjabloggaamisen ärsyttävin puoli on kautta aikain ollut se, että muut bloggaajat pyrkivät vaikuttamaan toisten lukemiseen valittamalla.

    Aina pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että mitä sitä tulikaan luettua. Onko joku sopuli, jos yksinkertaisesti haluaa lukea kirjan, josta muutkin puhuvat? Miksi pitää tieten tahtoen hakea kirjoja, joista ei kukaan tiedä mitään, vain että voi näyttää jonkinasteista paremmuutta siitä, ettei kulje virran mukana?

    Tämä on puhdas kärjistys, mutta en tule ikinä ymmärtämään, miksi me kirjablogistit marisemme siitä, mitä muut lukevat. Jos tämä on vapaaehtoista toimintaa, niin eikö silloin saa myös vapaaehtoisesti lukea juuri sitä, mitä haluaa. Jos blogitekstit kyllästyttävä, niin jättää lukematta. Joka päivä päivittyy kymmeniä eri arvioita kirjablogeista, kyllä sieltä parempaakin luettavaa aina löytyy. :)

    VastaaPoista
  15. Hyvä postaus! Usein tuntuu, että vain uutuuskirjoilla pyritään pitämään blogi pinnalla. Mielestäni hyvä kirja ei vanhene koskaan ja näin ollen mikä vaan kirja voi olla "ajankohtainen". Toki itsekin luen uutuuksia kiinnostukseni mukaan, mutten todellakaan ole ensimmäisten joukossa niitä missään jonottelemassa :D

    Itse pyrin vastaamaan kaikkiin kommentteihin, mutta olen joskus huomannut, että kun olen vain käynyt julkaisemassa kommentin, olenkin unohtanut vastata siihen... eli tälläkään suunnalla ei mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, korkeintaan omaa heikkoa muistia.

    VastaaPoista
  16. Kiitos. Aloitin blogin vuoden 2008 huhtikuussa ja muistelisin, että myös sinä olet ensimmäisiä, joiden kirjablogia olen alkanut seurata. :)

    Tuo on tosiaan totta, että samat kirjat näyttävät nousevan esille blogeissa ja nimenomaan sen hetken uutuudet. Toki uutuudetkin kiinnostavat ja on mielenkiintoista lukea niistäkin, mutta on aika karua, jos jo pari vuotta sitten ilmestynyt kirja alkaa olla niin "vanha", ettei se ole enää esillä missään. Olen samaa mieltä Katrin kanssa, että hyvä kirja ei vanhene koskaan. Siksi onkin mielenkiintoista lukea blogeista myös vanhemmista kirjoista ja löytää itselle uusia mielenkiintoisia kirjoja. Itse en yleensä varaile kirjoja vaan odotan (kärsimättömänä) milloin kiinnostava kirja sattuu olemaan kirjastossa paikalla ja saattaa mennä pitkäkin tovi ennen kuin saan kirjan luettavakseni.

    Mitä tulee kommentointiin, niin itsekin pyrin vastaamaan kaikkiin saamiini kommentteihin. Koska kommenteista tulee sähköpostiini huomautus, tiedän myös jos joku kommentoi vanhempaa tekstiäni ja pystyn vastaamaan niihinkin. Tosin jos en käy heti vastaamassa, saattaa se unohtua.

    VastaaPoista
  17. Helmi-Maaria Pisara, kiitosta suorasukaisesta kommentistasi. :-) Tuota arvostelukappaleasiaa en tajunnut edes ajatella. Itse hankin kirjani itse. Olen muistaakseni pari kertaa pyytänyt arvostelukappaletta itselleni, mutta nekin vain silloin, kun on mainostettu, että sellaista voi pyytää.

    Marjis, ehkä tuo "valikoiva" kommentointi on enemmänkin muiden kuin kirjablogien "ongelma". Itse en ole niihin pahemmin kirjablogeissa törmännyt, mutta muissa kyllä. Siis niin, että vastataan kaikille muille, mutta jätetää esim. yhden kommenttiin vastaamatta kokonaan. Ja koska se on systemaattista, ei lienee kyse vahingosta.

    Hanna, kukin saa toki vastata kommentteihin tai olla vastaamatta. Joskus voi vaan syntyä tunne, että jonkun kommentteja ignorataan. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin Marjikselle, niin ehkäpä tuota tapahtuu enemmänkin muissa kuin kirjablogeissa. Jos on uusi kommentoija, niin kyllähän sellainen että muille vastataan, mutta itselle ei, voi tuntua hieman oudolta. Kukin käsittää eri tavalla tämän asian: itse kommentoin kaikille joko yhdessä tai erikseen - olkoon se sitten pelkkä kiitos kommentistasi.

    Postaukseni tarkoitus ei missään tapauksessa ollut yrittää vaikuttaa kenenkään lukemisiin tai yhtään mihinkään muuhunkaan. Kerroin omista havainnoistani. Siihen lienee jokaisella oikeus samoin kuin olla eri mieltä kanssani. :)

    VastaaPoista
  18. Katri , tunnustan että minullekin on varmasti käynyt niin, että on joskus unohtanut vastata kommenttiin. Jos on saanut ilmoituksen kommentista eikä heti siihen vastaa, se voi vahingossa unohtua. Mutta tarkoituksella en koskaan jätä vastaamatta. Minusta pienikin kommentti ansaitsee vastauksen. Mutta tämä siis minun mielipiteeni, kaikkien ei ole pakko olla samaa mieltä. :)

    Pääasia tosiaan on, että kukin lukee sitä mitä haluaa. Siksi ihmettelenkin, miksi tämän asian mainitseminen on jotenkin niin "häveliästä". Jos seuraa useita kirjablogeja, niin kyllähän sen nyt sokeakin näkee, että samat kirjat niissä monissa pyörii (niin kuin sinäkin olet huomannut). Ja usein nimenomaan juuri uutuudet, joita medioissa hehkutetaan. Miksi sitä ei saisi ääneen sanoa ilman että joku loukkaantuu. Olen ihan samaa mieltä siitä, että kirjat eivät vanhene. :)

    Kuutar , juurikin tuon näyttää moni muukin kuin minä huomanneen. Silti tuli nyt tunne, että sitä havaintoa ei saisi ääneen sanoa. Toisaalta voi miettiä, miksi se pitäisi sanoa ääneen, mutta sanoinpa nyt silti. Ja oikeastaan minulla se pohja-ajatus oli se, että olen ihan oikeasti havainnut, että vähemmän tunnetut kirjat saavat huomattavasti vähemmän huomiota puhumattakaan, että niitä viitsittäisiin kommentoida.

    Tuli mieleeni eräs kirja (Before I go to sleep), jonka luin sen tullessa tuoreeltaan. Vuoden kuluttua kirja oli käännetty suomeksi ja se esiintyi monissa blogeissa ja sitä kommentoitiin ahkerasti - nekin, jotka eivät kirjaa olleet lukeneet. Eli kyllä se mainostus vaikuttaa. Oikeastaan sama juttu Sarah Watersin Vieras kartanossa -kirjan kanssa. Eli niin se vain on, että kirjoja kommentoidaan herkästi juurikin sen tiimoilta, että ovat ns. pinnalla. Muuten ei.

    Mutta tätähän ei tietenkään saa sanoa ääneen ;D

    Arvostan kovasti bloggaajia (siis ei vain kirjabloggaajia, vaan kaikkia muitakin), jotka näkevät sen vaivan, että vastaavat jokaisen kommenttiin. En siis tarkoita, että niin on pakko tehdä, mutta saan minä silti sellaista arvostaa :-)

    VastaaPoista
  19. Mie varmaan kirjoitin liian kärkevästi, sillä en tarkoittanut että yrität vaikuttaa lukemisiin. Jatkoin vain sitä pohdintaani, että koska tämä uutuuskeskustelu nousee todella usein eri blogeissa esiin, että se jollain tasolla ärsyttää minua. Ehkä juuri sen vuoksi, että se on niin usein ollut esillä (tämä ei ole moite sinua kohtaan. :)) Sinulla on tietysti oikeus kirjoittaa siitä, sitä en tarkoittanut, toivottavasti et pahasti loukkaantunut! Luen itse paljon uutuuskirjoja ja aina kun näistä mainitaan, tuntuu että mukana on jotain outoa paheksuntaa siitä, miten ihmiset lukemisensa valitsevat. Mie seuraan kirja-alaa muutenkin paljon, joten kiinnostun ilmiöistä. Kyselinkin blogissani kerran, että lukevatko ihmiset näitä kohukirjoja vain sen kohun vuoksi jne. Myös toisten ihmisten bloggaukset vaikuttavat paljon lukuvalintoihini ja siksikin tulee luettua sellaisia kirjoja, jotka ovat olleet jo esillä muissa blogeissa. Silti ajattelisin, että tämähän on bloggauksen yksi sokeri. Saada ihmiset lukemaan niitä kirjoja, joista itsekin on pitänyt. Kukaan ei lue kuitenkaan pelkästään uutuuksia. Klassikkopainotteisen opintojen vastapainoksi alun perin aloin lukea nykykirjallisuutta, joista blogiini kirjoitin. Nyt taas työskentely alalla tuo lukuvalintoihin oman lisänsä. Kirja ei tietystikään vanhene, sitä ei toivo eikä ajattele toivoakseni kukaan, mutta kirjan saatavuuteen se voi vaikuttaa. Lisäksi monet kaipaavat vuorovaikutuksellisuutta, jota ilmeisesti juuri uutuuskirjoja lukemalla eniten saa. Silti olen huomannut sen, että kun kirjoittaa vanhemmasta kirjasta, jonka kaikki ovat puolestaan aikanaan lukeneet, hersyy nostalgisia kommentteja paljon.

    Mie vastaan usein kommentteihin myös yhteisesti, usein yksittäinkin jos tulee jotain mieleen. Hyvä tarkennus, että tuo ei ole ehkä juuri kirjablogien ongelma, sillä saamme muutenkin muihin blogiryhmiin verrattuna vähemmän kommentteja, joten uskon että ne lämmittävät kaikkia, vaikka niihin ei ehtisikään vastata. Sitä tarkoitin, kun puhuin tuosta luottamuksesta.

    Mammuttivastauksen kirjoitin taas. :)

    VastaaPoista
  20. Hanna, en suutahtanut. Kaikki saavat sanoa mielipiteensä. Itse en tosiaan vain ole törmännyt tällaiseen keskusteluun aiemmin kirjablogeissa. :)

    Luen minäkin toki uutuuksia, mutta ne uutuudet ovat erilaisia kuin Suomessa, koska luonnollisesti luen täkäläisiä uutuuksia. Osa niistä käännetään joskus suomeksi, osaa ei. Ja tokihan minäkin löydän vinkkejä kirjablogeista ja sitten tulee luettua juuri niitä kirjoja, joista on kirjoitettu.

    Mutta juu, myönnän että joskus turhauttaa kun koko blogirulla on täynnä samaa kirjaa. Mutta se on tosiaan minun ongelmani, ei muiden. :) Ihan asiaa kirjoitat kommentissasi!

    VastaaPoista
  21. Kiinnostava keskustelu ja postaus, johon herään vasta myöhään! :-)

    Tuohan on ihan totta, että blogeissa on välillä paljon samoja kirjoja. Toisaalta se on mukavaa, että voi kommentoida jotain sellaista, jota on istekin lukenut. Silti on kieltämättä puuduttavaa, kun useat blogit kirjoittavat samasta. Tuolloin en jaksa kaikkia luonnollisestikaan lukea.

    Toisaalta taas ihan oudot kirjat saattavat helposti jäädä kokonaan huomiotta, kun niitä ei otsikon perusteella tajua bongata blogivirrasta. Silloin kuitenkin kun helmi sattuu kohdalle, tuntuu hienolta!

    Pidän eniten selkeästi omaäänisistä blogeista. Tavallaan niitä ovat toki kaikki blogit, mutta oma leimallinen ote on aina lisäplussaa. En osaa edes äkkiä sanoa, mistä minä sen oman äänen erotan.

    VastaaPoista
  22. Apua, vähän myöhässä vastailen!

    Paula, tuo on ihan totta eli tykkään itsekin kommentoida myös niitä kirjoja, jotka olen lukenut. Tosin yleensä jaksan kommentoida sellaista vain kerran eli jos sama kirja on useassa blogissa, niin tulee kommentointua melko satunnaisesti vain yhtä kirjasta tehtyä postausta (eli yleensä sitä, jonka sattuu ekana lukemaan).

    Oudot ja tuntemattomat kirjat saavat empiiristen tutkimusteni mukaan vähiten kommentteja jos ollenkaan. Itse olen löytänyt kyllä monia ns. Valtavirrasta poikkeavia kiinnostavia kirjoja kirjablogien kautta. Osaa en ole edes saanut vielä metsästettyä, mutta listalla on :)

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.